”Onko siinä happy ending?” – Juristien kohtaama seksuaalinen häirintä on vähentynyt, muttei loppunut

Matka kohti tasa-arvoista työelämää on vielä kesken, paljastaa tuore tutkimus. Juristiliitto antaa häirintätilanteissa neuvontaa ja tukea, mutta myös työpaikoilla voidaan tehdä paljon. 

Vuonna 2022 erään juristeille suunnatun tapahtuman ständillä seisoi kaksi naista. Ständille seisahtui mies, joka kysyi: ”No mitäs tytöillä on mulle tarjota?” 

Toinen naisista vastasi: ”Kartoitamme juristikunnan työhyvinvointia tämän kyselyn avulla. Kannattaa vastata, sillä vastaajien kesken arvotaan lahjakortti, jonka valikoimassa on kaikkea suomalaisen designin ja hierontalahjakortin välillä!”  

Mies jatkoi: ”Oletko sä se hieroja ja onko siinä happy ending?” 

Nainen vaikeni hämillään. Tilannetta seurannut kiusallinen hiljaisuus rikkoutui, kun mies, mussutettuaan ständillä tarjolla olleet Fazerin siniset, rutisti käärepaperit nyrkkiinsä ja tiputti ne tyhjälle pöydälle naisten eteen ennen poistumistaan.  

Sanallinen häirintä yleisintä

Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolain mukaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista epätoivottua käytöstä. Se loukkaa ihmisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja luomalla uhkaava, vihamielinen, nöyryyttävä, halventava tai ahdistava ilmapiiri.  

Rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu on seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava fyysinen teko tai voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi sellaiseen rinnastuvaa sanallinen tai muu teko, kuten esitetty tai lähetetty kuva tai viesti.  

Seksuaalinen häirintä on siis tasa-arvolain vastaista syrjintää, seksuaalinen ahdistelu on sen sijaan rikoslaissa kriminalisoitu rikos. 

Juristiliitto on vuodesta 2018 kartoittanut jäsenistönsä työelämässä kokemaa ja havaitsemaa häirintää kyselytutkimuksilla. Tänä vuonna kysely tehtiin yhdessä 16 muun akavalaisen liiton kanssa Taloustutkimuksen toteuttamana. Juristiliiton jäsenet kokevat keskimäärin yhtä paljon häirintää kuin muutkin akavalaiset.

• Uusimman tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää liittomme jäsenistä on kuluneen kolmen vuoden aikana kokenut 3 % miehistä, 13 % naisista ja 20 % seksuaalivähemmistöön kuuluvista henkilöistä.  
• Muiden akavalaisten liitojen jäsenistä 5 % miehistä, 15 % naisista ja 34 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista on kokenut samana ajanjaksona häirintää. 
• Juristiliiton jäsenten kokema häirintä on etupäässä ollut sanallista (74 %), mutta lähes puolet (43 %) on kohdannut fyysistä häirintää. Yhteensä 9 % on tullut häirityksi sähköisessä kanavassa tai joutunut vastaanottamaan häiritseviä kuvia. 

Häirintä on vähentynyt viidessä vuodessa 

Juristiliiton vuoden 2018 häirintäkyselyn mukaan 5 % miehistä ja 26 % naisista oli kokenut häirintää. Vaikuttaa siis siltä, että kasvokkain tapahtuva häirintä olisi vähentynyt lähes puolella viidessä vuodessa.  

Mitä häirinnän vähentyminen merkitsee? Kyselystä saimme vastauksia siihen, kuinka moni kokee häirintää työyhteisössään ja minkälaista häirintä on, mutta emme siihen, miksi sitä esiintyy nyt vähemmän kuin viisi vuotta sitten.  

Yhtenä loogisena selityksenä pitäisin #MeToo-liikkeen aikaansaamaa laajaa heräämistä siihen, mitä häirintä ylipäätään on, miten yleistä se on ja ettei se ole enää hyväksyttävää. Liike herätti monet organisaatiot toimimaan. Myös me Juristiliitossa nostimme alamme ongelmia esille hyvin näkyvästi tapahtumin, kyselyin ja kannanotoin. 

Toiseksi syyksi voidaan myös arvella koronapandemian dramaattista vaikutusta lähityöskentelylle. Henkilökohtaisten kohtaamisten väliaikainen lakkaaminen ja vähentyminen pysyvästi lienee omiaan vähentämään häirintää työelämässä.

Kohti häirintävapaata työelämää 

Organisaatiopsykologi Sini Lindholm arvioi Helsingin Sanomien jutussa 22.3.2023, että työyhteisössä tapahtuvassa häirinnässä ei välttämättä tavoitella seksiä vaan kyse on vallankäytöstä. Siltä vaikutti myös blogin alussa kuvaamassani tilanteessa, kun alentavaan letkautukseen yhdistyi tytöttely ja roskien heittely ”tyttöjen” siivottavaksi.  

Miten tällaista halventavaa vallankäyttöä ja tasa-arvolain vastaista syrjintää voidaan kitkeä? Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan seksuaaliseen häirintään siitä tiedon saatuaan ja ryhtymään käytettävissään oleviin toimenpiteisiin sen poistamiseksi. 

Velvoite ei ole uusi: nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa 20 vuotta. Kyselystämme kuitenkin ilmeni, että lähes neljäsosa vastaajista koki, ettei työnantaja tee mitään ehkäistäkseen häirintää tai puuttuakseen siihen.  

Juristiliiton toiminnan tärkeänä teemana on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä. Kartoitamme häirinnän esiintymistä säännöllisin kyselyin, mutta kysymällä ei maailmaa muuteta. Tarvitaan tekoja.

Tarjoamme Juristiliiton työ- ja virkasuhdeneuvonnassa konkreettisia neuvoja ja tukea jäsenillemme kaikissa häirintään liittyvissä tilanteissa. Jäsenet osaavat onneksi kääntyä puoleemme ja annan liiton muiden juristien kanssa näihin tilanteisiin liittyvää neuvontaa säännöllisesti. 

Paljon konkreettista voidaan tietenkin tehdä työpaikoilla. Kokemukseni mukaan häirintää ehkäistään työelämässä parhaiten, kun työnantaja ennakolta varmistaa, että kaikki tietävät, mitä häirintä on, laatii selkeät pelisäännöt ja luo sellaista työkulttuuria, jossa häirintää ei yksiselitteisesti sulateta.

Liitto on vastikään ottanut käyttöönsä turvallisen tilan periaatteet omissa tapahtumissaan ja jokaisen tapahtumaan nimetään häirintäyhdyshenkilö. Me haluamme varmistaa, että jokaisen on turvallista osallistua tapahtumiimme ilman pelkoa häirinnästä.  

Omalla esimerkillämme ja jatkuvalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllämme haluamme muuttaa työelämän häirintävapaaksi. 

Tutustu tutkimuksen tuloksiin