Oikeusvaltiosta on välttämätöntä käydä suoraa keskustelua

Viime päivinä on käyty keskustelua yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen tärkeistä kysymyksistä, kuten oikeusvaltion peruspilareiden turvaamisesta ja asianmukaisen poliittisen ohjaamisen rajoista. Keskustelu on enemmän kuin tervetullutta. Kyse ei ole vain yksittäisistä työryhmistä ja niiden toimeksiannoista, vaan suuremmista pinnan alla kytevistä kysymyksistä.

Tuomareiden riippumattomuus on oikeusvaltion keskeistä perustaa. Koska tuomareiden riippumattomuuden kirjaaminen perustuslakiin vaatii parlamentaarisen yhteisymmärryksen, asia ei etene, jollei siitä päästä aitoon yhteiskunnalliseen konsensukseen.

Hallitusohjelmassa (kohta 10.2) todetaan, että tuomioistuinten riippumattomuutta vahvistetaan lisäämällä tuomarien pysyvien virkojen määrää. Tämän lupauksen hallitus on oikeusministeri Leena Meren ponnekkaalla työllä jo ainakin osin lunastanut. Arvostamme tätä totta kai suuresti!

Huomio kiinnittyy siihen, että hallitusohjelmassa tuomioistuinten riippumattomuutta ei ole sitouduttu vahvistamaan perustuslakikirjauksella. Nyt, kun tällaista kirjausta valmistelemaan asetetun työryhmän toimeksiantoa on lähes välittömästi asettamispäätöksen jälkeen loivennettu niin, että ei laaditakaan ehdotusta hallituksen esityksen muotoon vaan pelkkä muistio, on vedottu siihen, ettei perustuslakiin tehtävää kirjausta ole luvattu hallitusohjelmassa. (Perustuslain etusijaa koskevan PL 106 §:n valmistelu olisi hyvin voitu eriyttää valmistelusta ilman, että myös perustuslakikirjauksen valmistelua olisi rajoitettu.)

Keskeistä on kysyä, miksi hallitusohjelmassa ei ole luvattu kirjata tuomioistuinten riippumattomuutta perustuslakiin. Onko kyse siitä, että tuomareiden määrää koskevalla kirjauksella hallitusneuvotteluissa on saatu sopu aikaan riippumattomuuskysymyksessä? Jos näin on, olisi tärkeää perata ne juurisyyt, joiden vuoksi perustuslakikirjaus ei ehkä saa kaikkien varauksetonta kannatusta ja kysyä, mitä haittaa tällaisesta kirjauksesta on. Sitä emme tiedä, milloin kirjauksesta saattaa olla hyötyä esimerkiksi ulkoisten uhkatekijöiden alla.

Myönteistä palautetta ja voimallista ohjausta

Edellisen blogini jälkeen sain paitsi rakentavaa palautetta, myös enemmän tai vähemmän voimallista ohjausta siitä, miten Juristiliiton ja minun kannattaisi muuttaa ajattelua.

Juurisyitä pohtiessani mieleeni tulee eräs saamani kansalaisviesti, josta käy ilmi epäluottamus tuomioistuimia kohtaan muun muassa niiden sananvapausasioissa antamien tuomioiden vuoksi. Arvostelun kärki osuu viestissä erityisesti korkeimpiin asteisiin, kun niiden väitetään politisoituneen.

Se, että näin ajatellaan ja koetaan, on erittäin huolestuttavaa.

Suomessa tuomareiden (ylimpiä asteita lukuun ottamatta) valintaa koskevat ehdotukset tehdään Tuomarinvalintalautakunnassa, jossa ovat tuomareiden lisäksi edustettuna muun muassa syyttäjät, asianajajat ja oikeustieteellinen tutkimus. Aikoinaan useita vuosia lautakunnassa oikeustiedettä edustaneena voin vannoa ja vakuuttaa, että valintavalmistelussa poliittisilla seikoilla ei kerta kaikkiaan ole yhtään mitään osuutta. Ei mitään.

Oikeuslaitoksen politisoitumista ei ole se, minkälaisiin tuomioihin tuomarit lakia virkavastuulla tulkitessaan päätyvät. Tuomioon voidaan lisäksi hakea muutosta, ja jos kotimaiset asteet loppuvat, asiassa voi päästä vielä ihmisoikeustuomioistuimeen. Usein vaikeimmat asiat ratkaistaan monijäsenisissä kokoonpanoissa. En pidä mitenkään mahdollisena, että koko suomalainen tuomarikunta harjoittaisi lainkäyttöä samalla tavalla värittyneiden poliittisten linssien läpi.

Olisi tärkeää käydä yhteiskunnallista ja avointa keskustelua myös tällaisista mahdollisista pinnan alla kytevistä kysymyksistä, ei ainoastaan yhden työryhmän toimeksiannosta ja sen poliittisesta ohjauksesta.

Juristiliitto haluaa rakentaa maailman toimivinta oikeusvaltiota

Myönteistä on se, että perustuslakikirjauksen valmistelu on saanut jatkua edes muistioon tähdäten, mutta huolestuttavaa on se, että halua asian tehokkaaseen edistämiseen ei ehkä ole ja asiassa vedotaan esimerkiksi resurssipulaan. Oikeusministeriössä edistetään kuitenkin muitakin sellaisia hankkeita, joista ei ole mainintaa hallitusohjelmassa.

Lopulta kysymys on siis poliittisesta tahdosta ja arvovalinnoista. Haluaisimme Juristiliitossa edistää yhteisen arvopohjan muodostumista kohti parlamentaarista yhteisymmärrystä tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden takeista ja rule of law -yhteiskunnan vahvistamisesta.

Juristiliiton valtuuskunnan vuosille 2021–2025 hyväksymän strategian mukaan yhtenä kolmesta painopisteestämme on ”Parempi oikeusvaltio – rakennamme maailman toimivinta oikeusvaltiota”. Strategiaamme kuuluu arvolupaus toimia oikeusvaltion puolustajana. Tätä lupausta haluamme toteuttaa joka päivä.