Oikeustieteen koulutuspanostusten kohdistuttava opetukseen ja tutkimukseen 

Petteri Orpon hallitusohjelma korostaa koulutusta ja osaamista. Tavoitteena on tarjota jokaiselle suomalaisille mahdollisuus kehittää osaamistaan. Erityisesti korkeakoulupaikkojen lisäämistä pidetään tärkeänä. Juristiliitossa muistutamme, että uudet aloituspaikat on tärkeää kohdentaa aloille, joilla odotetaan todellista työvoimapulaa. Juridiikan osalta lisäpanostuksia tarvitaan erityisesti opetukseen ja tutkimukseen. 

Hallituksen koulutuspoliittisten linjausten tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä nuorista aikuisista 50 prosenttia olisi korkeakoulutettuja. Lisää opiskelupaikkoja kaavaillaan erityisesti aloilla ja alueilla, joilla odotetaan lähitulevaisuudessa työvoimapulaa. Näitä ovat hallitusohjelman mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto sekä kasvatusalat. Alueellisesti hallitus suunnittelee koulutuspaikkoja lisää vienti- ja teollisuusaloihin painottuviin maakuntiin sekä kasvukeskuksiin, joissa nykyisten aloituspaikkojen määrä suhteessa nuorten määrään on alhaisin. 

Ei lisää oikeustieteen koulutuspaikkoja  

Hallitusohjelmassa ei mainita suoraan oikeustieteellistä koulutusta, mutta kirjauksilla voi olla painetta vaikuttaa myös juridiikan opiskelupaikkojen määrään. Juristiliitossa pidämme tärkeänä kohdentaa aloituspaikat todellisen koulutustarpeen perusteella. Tarpeetonta ylikouluttamista tulee välttää, ja nuorten on työllistyttävä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. 

Lisäaloituspaikkojen lisäämiseen ei myöskään ole varattu yhtään euroa. Tämäkin voi kasvattaa riskiä, että hakijasuman purkamiseksi koulutuspaikat suunnataan erityisesti edullisesti tuotettaville aloille – kuten juridiikkaan. Opiskelupaikkojen lisääminen ilman tarvittavia lisäresursseja opetukseen heikentäisi entisestään koulutuksen laatua. 

Jo nyt työttömiä juristeja on noin 500. Samaan aikaan meillä on tietyillä alueilla pulaa osaavista juristeista. Kuinka saamme ratkaistua tämän kohtaanto-ongelman? Koulutuspaikkojen lisäämisen sijaan ratkaisut löytyvät siitä, että nuorille olisi määräaikaisuuksien sijaan tarjolla vakituisia työsuhteita, kilpailukykyisellä palkalla ja asiallisilla työoloilla. 

Ei aikuiskoulutuksen leikkauksille, kyllä TKI-panostuksille 

Orpon hallitus kaavailee aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja avoimen yliopiston opintokokonaisuuksien maksujen nostamista. Samaan aikaan TKI-panostuksia ollaan lisäämässä. 

Oikeustieteellinen korkeakoulututkinto on laadukas ja laaja-alainen yleistutkinto. Tämä vähentää tarvetta moninkertaisille korkeakoulututkinnoille. Toisaalta juristeiltakin vaaditaan oikeudellisen syväosaamisen lisäksi myös muita taitoja ja jatkuvalla oppimisella on tärkeä merkitys myös meille. Jos nyt suunnitellut uudistukset aikuiskoulutukseen toteutuvat, vaikuttaisivat ne kielteisesti myös meidän juristien täydennyskouluttautumismahdollisuuksiin.  

Kiitosta ansaitsee hallituksen kaavailemat panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on kasvattaa Suomen TKI-panostuksia 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistaisi akateemista tutkimusta ja edistäisi yhteiskunnallista vuorovaikutusta.  

Juristiliitossa muistutamme, että lisärahoitusta tulee kohdentaa myös niin sanottujen STEM-alojen (science, technology, engineering, mathematics) ulkopuolelle – kuten oikeustieteeseen. Laadukkaalla juridisella tutkimuksella on ratkaisevan tärkeä rooli myös alan opetukselle. 

Blogi on osa kolmiosaista hallitusohjelmaa käsitellyttä blogisarjaa. Aiemmat osat käsittelivät oikeudenhoitoa ja työelämäkirjauksia. 

Mitä mieltä olet hallitusohjelman kannanotoista? Toivomme palautettasi lomakkeen kautta, johon pääset tästä linkistä. Käsittelemme kaiken palautteen liiton toimielimissä.