Hallitusneuvotteluissa Juristiliiton teemat pinnalla

Hallitusneuvotteluissa on käyty keskusteluja Juristiliiton tärkeinä pitämistä teemoista. Näitä ovat esimerkiksi oikeudenhoidon riittävä rahoitus, tuomioistuinharjoittelun uudistaminen, uusi pienriitamenettely, maalittamisen kriminalisointi, lautamiesjärjestelmästä luopuminen, rikosprosessin kehittäminen ja oikeusavun laajentaminen. Pitkät keskustelut neuvottelupöydissä ovat lisänneet luottamusta siihen, että ongelmakohtiin halutaan tarttua.

Kirjoitan tätä blogia, kun hallitusneuvottelut jatkuvat neljättä viikkoa ja Säätytalolla alkavat olla kohtalonhetket käsillä maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä. Kaikki muu saadaan varmaankin neuvotteluissa järjestymään.

Luottamus sanoa näin perustuu siihen omakohtaiseen kokemukseen, jonka olen saanut, kun minua on kuultu hallitusneuvotteluissa asiantuntijana pöydässä 8.2 (Oikeuspolitiikan ja tasa-arvon jaosto).

Pöydässä toimii puheenjohtajana Leena Meri (PS). On ollut suoranaista luksusta saada käydä useampi tunti keskusteluja aiheista, joista esimerkiksi lakivaliokunnassa kellotetaan minuutteja.

Lisää resursseja

Esillä on luonnollisesti ollut ensinnäkin resurssien riittävyys. Uskon, että neuvottelupöydässä on rahoitustarpeesta realistinen tilannekuva – mutta ei lainkaan haittaa, että Juristiliitto on pyrkinyt lisäämään resursseja koskevaa kriisitietoisuutta yhteiskunnan kaikissa pöydissä.

Yksin sen varaan ei kuitenkaan voida laskea, että vain raha ratkaisee. Tarvitaan myös muita keinoja.

Keskustelua on käyty esimerkiksi pienriitamenettelystä, jonka Juristiliitto lanseerasi jo vuosia sitten.  Myös oikeusministeriön kannanotot ovat vauhdittaneet esityksemme etenemistä.

Kaikki tuntuvat käsittävän sen, että tarpeellinen pienriitamenettely tuo tuhansien asioiden uuden jutturyhmän, joka edellyttää vastaavia lisäresursseja. Pienriitamenettelyä ei voida toteuttaa nipistämällä jostakin muualta, taikka vähän sieltä sun täältä (kutsutaan myös juustohöyläksi).

Nykymuotoinen tuomioistuinharjoittelu on uudistettava

Tuomioistuinharjoittelu on järjestelmänä tullut monella tapaa tiensä päähän: uusi polku – tai paremminkin moottoritie – on löydettävä sille, miten nuoret juristit saavat riittävän kuvan ja kokemuksen tuomioistuinlaitoksesta.

Rikosprosesseissakin on paljon kehittämisvaraa, kuten poissaolokäsittelyihin liittyvän tyhjäkäynnin vähentäminen ja ehkä syyteneuvottelujärjestelmässäkin olisi käyttämätöntä potentiaalia.

Lautamiesjärjestelmästä on aika jo jättänyt, ja sekin resurssi tarvittaisiin ammattituomarien palkkaamiseen. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko näistä asioista kirjauksia hallitusohjelmaan.

Oikeusapua laajennettava, maalittaminen kriminalisoitava

Oikeusavun kehittämisestä on puhuttu hallitusneuvottelupöydässä paljon. Neuvottelijat jakavat aidon huolen siitä, miten vähävarainen suomalainen saa oikeutta. Oikeusapujärjestelmää olisi hyvä täydentää vakuutusyhtiöiden nykyistä huomattavasti kattavammilla oikeusturvavakuutuksilla.

Juristiliitto ajaa edelleen myös maalittamisen erilliskriminalisointia. Nykyisin maalittamiseen sovelletut lukuisat tunnusmerkistöt ja rikosoikeudelliset osallisuusopit on laadittu muunlaista toimintaa silmällä pitäen kuin virkamiehen joukkoistettua verkossa tapahtuvaa piinaamista varten. Korostan, että maalittamisessa puhumme nimenomaan henkilöön käyvästä toiminnasta, emme toimintaan kohdistuvasta sananvapauden rajoittamisesta.

Tarvitaan siis sekä rahaa että ratkaisuja, jotta Juristiliiton vaatima oikeusturvatakuu olisi voimassa Suomi-nimisessä oikeusvaltiossa.