Blogit 26.10.2018

Valtuuskunnan vaali ei innostanut äänestämään

Asko Nurmi

Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalin äänestysaika päättyi keskiviikkona 24.10. Vaalin tulokset löytyvät vaalisivulta. Vaali toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti ja äänestäminen oli helppoa. Äänestämistavasta saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Äänestäminen ei ollut vain helppoa ja nopeaa. Lisäksi vaalin toteutustapa oli edullinen: sähköisen vaalin kustannukset jäsenistölle olivat murto-osa postivaalin vastaavista.

Tai…oikeastaan edellä verbimuodot ovat osin väärin: 81 prosentin totuusasteella on todettava, että äänestäminen olisi ollut helppoa. Vaali ei kuitenkaan innostanut äänestämään. Äänestysprosentti putosi 19,1 prosenttiin. Edellisessä vaalissa kolme vuotta sitten se oli 30,2. Muutossuuntaa, eli vaali vaalilta alentunutta äänestysprosenttia, äänestämisen helppous ei siis muuttanut.

Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa. A) Syyttää passiivista jäsenistöä tai B) miettiä mistä äänestysaktiivisuuden puute kertoo ja mitä asialle voisi tehdä. 

Olen verraten varma, että vaihtoehto A ei saa kannatusta. Jäsenistö äänesti näin – tai jätti äänestämättä – ja pulinat pois. Passiivisia ei pidä syyllistää vaan miettiä, miksi äänestäminen ei kiinnostanut.

En voi uskoa, että äänestyksen toteuttamistapa, sähköinen vaali, olisi jättänyt merkittävällä tavalla jäseniä paitsioon. Joka tapauksessa paluuta postin lippuihin ja lappuihin ei ole aikana, jolloin sähköistä äänestämistä kehitellään kaikkialla.

Analyysia laskun syistä pitää tehdä toki huolella, mutta pari heittoa tässä vaiheessa: 

  1. Onko vaalissa on liian vähän, jos lainkaan, äänestämään innostavia teemoja? Jos näin, mitä sitten? Keksiä sellaisia ei voi, eikä ilmaisilla ämpäreillä nostettu äänestysprosentti ole kovin kunniakaskaan. Mutta olisiko niin, että teemoja kyllä oli, mutta niitä ole osattu tuoda jäsenkunnan tietoisuuteen? 
  2. Äänestysaktiivisuus laskee kaikissa ”perinteisissä vaaleissa”. Ja tämä kehitys nyt vain koskee myös Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalejakin. Vaali ja äänestäminen innostavat suurelta osin vain liiton toimintaa aktiivisesti seuraavia.

Liittyykö ensimmäiseen vaihtoehtoon se, ettemme ole onnistuneet tuomaan riittävän hyvin esiin eri ehdokkaiden ja ehdokaslistojen eroja? Jos näin, on siinä haaste sekä nyt työnsä aloittavalla valtuuskunnalle että kaikille ehdokkaita asettaville tahoille: Miksi haluamme vaikuttaa? Mitkä ovat meidän tavoitteemme Lakimiesliiton kehittämisessä? Miten eroamme muista ehdokkaista? 

Myönteisesti ajatellen voi sanoa, että liiton toimintaan aktiivisesti suuntautuneet ovat aidosti melko yksimielisiä liiton toiminnan suurista linjoista. Yksituumaisuus on saattanut olla arvo, jota on haluttu myös tietoisesti vaalia ja tehdä yhteistyötä rakentavasti. Äänestysaktiivisuutta tällainen yksimielisyys saattaa kuitenkin laskea. Äänestäjän on helpompi valita, jos on selkeitä vaihtoehtoja. 

Erimielisyys (rakentava) ja painotuserojen esiintuominen aktivoisi kenties jäsenkuntaa äänestämään? Tämän päättelyn päässä piilee tietysti vaara siitä, että tilaamme korkeamman äänestysprosentin ja samalla yhteistyökyvyttömän valtuuskunnan ynnä hallituksen?

Jälkimmäistä vaihtoehtoa – äänestysprosentit nyt vain laskevat – emme ole ihmettelemässä yksin. Mutta voimmeko mennä tämän toteamuksen taakse ja antaa asian olla? Onko meillä oikeutta olla miettimättä tapoja, joilla aktivoida jäsenkuntaa? Miten pääsemme tilanteeseen, jossa jäsenen jatkuva vuorovaikutus omaan liittoonsa huipentuu kolmen vuoden välein pidettävässä valtuuskunnan vaalissa? Ei vähäinen tehtävä. 

Onko Lakimiesliiton mietittävä vaikuttamisen tapoja uusiksi? Ovatko vaalit ainoa kanava? Onko digitalisaation avulla löydettävissä uusia keinoja jäsenistön aktivoimiseen ja kuulemiseen? Näissä asioissa voisimme parhaillaan olla jopa järjestökentän suunnannäyttäjä, sillä emme todellakaan ole ainoa tämän aiheen kanssa tuskaileva taho.

Paljon kysymyksiä, mutta vielä vähän vastauksia.

Onneksi meillä on uusi valtuuskunta, joka on varmasti valmis miettimään, paitsi parempia kysymyksiä, myös vastauksia. Jolle suoraan jäsenistöltä saatavat ideat ovat varmasti enemmän kuin tervetulleita.

Vaikka olen edellä itkenyt matalaa äänestysprosenttia, on kuitenkin muistettava, että ääniä annettiin yli 2 200. Valittujen osalta kyse ei siis ollut sopupelistä ja onnittelen lämpimästi kaikkia valituiksi tulleita uuden valtuuskunnan jäseniä. Ja kiitän vilpittömästi jokaista ehdolle asettunutta ja äänensä antanutta. 

Luotan Lakimiesliiton löytävän tehokkaat tavat tavoittaa myös ne rakentavat näkemykset, jotka eivät kanavoituneet ääninä vaalissa.

Ja vielä lopuksi…onhan nykytilanteessa se hyvä puoli, että jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, vanha fraasi ”jokainen ääni on tärkeä”, on aina vain todempi.

Asko Nurmi
Lakimiesliiton valtuuskunnan tuleva entinen puheenjohtaja

 

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit