Vähemmän tsemppiviestejä, enemmän aitoa panostusta opiskelijoiden hyvinvointiin

Reilu vuosi sitten korkeakouluopiskelijat ympäri Suomen siirtyivät etäopetukseen. Kun lukuvuosi 2020–2021 tulee kesällä päätökseensä, ovat korkeakouluopiskelijat olleet poissa fyysisiltä kampuksilta jo lähes puolentoista vuoden ajan. Syksyn opetuksen kohtalo jännittää luonnollisesti koko korkeakouluyhteisöä. Etäluennot, Moodle-tentit sekä vaihtoehtoiset suoritustavat ovat tulleet tutuksi niin opiskelijoille kuin yliopistojen henkilökunnalle.

Yliopistot ja myös oikeustieteelliset tiedekunnat onneksi omaksuivat nopeasti etäopintojen tuomat muutokset ja kehittivät sähköisiä opetusmenetelmiä parhaan kykynsä mukaan, jotta laadukasta yliopisto-opetusta on saatavilla myös poikkeusaikoina. Akavan viime syksynä tekemässä Akava Works -kyselyssä opiskelijoiden etäopiskelukokemuksista kävi ilmi, että opiskelijat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä etäopetukseen.

Vuosi ilman fyysisiä luentoja, pienryhmäopetusta, yliopistoyhteisöä ja vapaa-ajan opiskelijatoimintaa

Yliopistojen ponnisteluista huolimatta opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi on koetuksella. Vuosi ilman fyysisiä luentoja tai pienryhmäopetusta sekä yliopistoyhteisön muiden jäsenten säännöllistä tapaamista on jo itsessään rankkaa, mutta kun soppaan lisätään vielä vapaa-ajan opiskelijatoiminnan puute sekä opiskelijoiden mahdolliset taloudelliset haasteet, muodostuu kokonaisuus helposti kestämättömäksi. Nyt viimeistään on aika ottaa opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi tosissaan ja kohdistaa yhteiskunnan resursseja opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Korkeakouluopiskelijoiden #eijakseta-kampanja tiivistää surullisen kuvaavasti opiskelijoiden nykytilanteen yli vuoden kestäneen poikkeustilanteen jälkeen: selviytyminen ei tarkoita hyvinvointia. Yli 220 opiskelijajärjestöä allekirjoitti korkeakouluopiskelijoiden hätähuudon, jossa vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi.

Korkeakoulujen on ilmoitettava kolme konkreettista toimenpidettä opiskelijoiden hyvinvoinnin kohentamiseksi

Maaliskuun loppupuolella tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vaati huhtikuun puoliväliin mennessä kaikilta korkeakouluilta kolme konkreettista toimenpidettä opiskelijoiden hyvinvoinnin kohentamiseksi. Muun muassa Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut pyrkivänsä kevään aikana tavoittamaan kaikki opiskelijat, palkkaamaan kolmannen opintopsykologin sekä värväämään syksyllä opettajien tueksi opetusavustajia. Iloitsemme Lakimiesliitossa yhdessä oikeustieteen opiskelijajärjestöjen uuden yhteistyöjärjestön Oikeustieteen opiskelijoiden liitto – Juris studenters forbund ry:n kanssa Saarikon avauksesta sekä ohjelmalle myönnetystä rahoituksesta. Odotammekin, että korkeakoulut suhtautuvat toimenpiteisiin aiheen tärkeyden vaatimalla tavalla. Rahalle on todellista tarvetta: opiskelijat tarvitsevat konkreettista apua ahdinkoon, eivät lisää koronainfoja tai tsemppitoivotuksia. Odotamme yliopistoilta aktiivisia toimia ja niitä koskevaa tehokasta tiedottamista opiskelijoille.

Muun muassa opintopsykologin palveluiden sekä tehostetun ja yksilöllisen opinto-ohjauksen tosiasialliseen saatavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kun suunnitellaan ensi syksynä opintonsa aloittavien opiskelijoiden integroimista osaksi korkeakouluyhteisöä, ei toisen vuoden opiskelijoita tule unohtaa – ovathan he opiskelleet koko opiskeluaikansa poikkeusoloissa.

Poikkeustilanteen jatkuessa myös kirjastopalveluiden saatavuus tulee turvata mahdollisimman laajasti. Oikeustieteen opiskelu rakentuu pitkälle tenttikirjojen lukemiselle ja graduvaiheessa myös muun kirjallisuuden saatavuus on keskeisen tärkeää. Suurimman osan yliopistojen kirjastoista ollessa kiinni olisi entistä tärkeämpää pitää huoli siitä, että tenttikirjat ovat saatavilla myös sähköisesti. Tenttikirjallisuuden rajallinen saatavuus kuormittaa opiskelijoita.

Resurssien satsaaminen opiskelijoiden hyvinvointiin on jokaisen korkeakouluopiskelijan oikeus

Myös Akava on ottanut kantaa opiskelijoiden ahdinkoon vaatimalla opintotuen pisterajojen poistamista väliaikaisesti koronatilanteen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. (Akava ehdottaa opintotukeen väliaikaisia muutoksia opiskelijoiden jaksamisen tukemiseksi – Akava) Akava muistuttaa esityksessään, että opintoraha, asumistuki ja opintolaina ovat korkeakouluopiskelijoille koronakriisissäkin ensisijainen keino turvata toimentuloaan. Akava esittää, että opiskelija voisi saada opintotukea, vaikka opintosuorituksia ei olisi kertynyt. Poikkeuksen tulisi olla voimassa ainakin vuoden 2021 loppuun. Opintotuen helpotusten lisäksi Akava ehdottaa väliaikaista muutosta opiskeluaikoihin, jotta opiskelijat voivat hakea opiskeluaikaansa pidennystä koronatilanteen vuoksi ilman tarkempia selvityksiä.

Lakimiesliitto tukee Akavan aloitetta ja pitää tärkeänä sitä, että opiskelijoiden kokemiin haasteisiin vastataan konkreettisilla keinoilla. Lakimiesliitto huomauttaa, että myös opintotuen takaisinperinnän kohtuullistamiseen poikkeusaikana tulisi kiinnittää huomiota.  On kohtuutonta, että opiskelijat joutuvat jo muutenkin vaikeassa tilanteessa huolehtimaan lisäksi toimeentulonsa riittävyydestä, jos opinnot eivät koronatilanteen takia ole edenneet suunniteltuun tahtiin.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja terveys on arvokas tulevaisuuden voimavara, jota tulee vaalia poikkeusaikanakin. Edellytämme aktiivisia ja konkreettisia toimenpiteitä opiskelijoiden ahdingon lievittämiseksi.  Resurssien satsaaminen opiskelijoiden hyvinvointiin poikkeustilanteen jatkuessa on paitsi sijoitus tulevaisuuteen myös ennen kaikkea jokaisen korkeakouluopiskelijan oikeus.  

Kirjoittaja on Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattori.