Blogit 13.12.2019

Uusi työaikalaki – uhka vai mahdollisuus?

Jaana Meklin

Kirjoittaja on liiton työelämäasioista vastaava johtaja.

jaana.meklin@juristiliitto.fi

Uuden työaikalain voimaantulo alkaa olla käsillä. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan soveltamisalapoikkeusten tulkinta on jopa nykyistä tiukempi. Pääsääntöisesti kaikki asiantuntijatyö on lain piirissä.

Uuden työaikalain ehkä merkittävin uudistus on mahdollisuus sopia ns. joustotyöajasta. Joustotyöaika on luotu erityisesti ns. tietotyötä eli vaativia asiantuntijatöitä silmällä pitäen. Tällaisia tehtäviä varmasti löytyy myös lakialalta. Lakimiesliiton tutkimuksen mukaan reilusti yli 80 prosenttia kertoi, että hänellä on mahdollisuus tehdä etätyötä.

Joustotyö on mahdollista tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja tekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.  Toisen puolen osalta voidaan sopia työntekijän läsnäolosta tai tavoitettavuudesta tiettyinä ajankohtina (esim. osa päivästä tai tietty päivä viikosta).

Oikein käytettynä joustotyö voi olla molempia osapuolia hyödyttävä ratkaisu, mutta sitä koskeva sopimus on syytä tehdä huolellisesti. Laki edellyttää aina kirjallista sopimusta. Joustotyö ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun tasoittumisjakson aikana. Myös joustotyössä hyvä lähtökohta on sopia vain arkipäivinä tehtävästä työstä, vaikkakin tarpeen vaatiessa on mahdollista sopia, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että tehdään vain esim. neljäpäiväistä viikkoa.

Lisä- ja ylityön tekemisestä on joustotyössä nimenomaisesti sovittava. Joustotyössä on mahdollista sopia myös ylityötä koskevasta erillisestä kuukausikorvauksesta. Jos työntekijällä on oikeus tehdä joustotyötä myös sunnuntaisin, korvaus määräytyy sen mukaan, onko työntekijällä mahdollisuus päättää vapaasti työajan sijoittelusta sunnuntaille. Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä lähtökohtaisesti normaali palkka. Jos työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, tulee sunnuntaina tehdystä työstä maksaa sunnuntaityökorvaus.

Työaikojen seuraamisen osalta työntekijän oma vastuu lisääntyy joutotyössä, kun taas työnantajan työaikakirjanpitoa koskeva velvollisuus on muita työaikamuotoja kevyempi. Työntekijä ilmoittaa palkanmaksukausittain työantajalle työtuntinsa ja työnantaja vie työntekijän ilmoittamat työajat työaikakirjanpitoon. Jo nyt moni juristi pitää itse kirjaa työajoista. Lakimiesliiton tutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla noin 19 prosenttia vastaajista ilmoitti työajan seurannan tapahtuman oman henkilökohtaisen kirjanpidon avulla.

Lakimiesliiton tutkimuksen mukaan lakialoilla tehdään jatkuvasti pitkiä työpäiviä ja liian suuressa osassa työpaikkoja työaikoja ei seurata mitenkään. Liiton jäsentutkimuksessa erityisesti nuoret pitivät työelämän vaikuttamiskohteista tärkeimpinä työaikojen maltillistamista ja työhyvinvoinnin parantamista. Nyt viimeistään on muutettava työkulttuuri sellaiseksi, etteivät juristit uuvu työtaakkansa alle jo uran alkuvaiheessa. Lakimiesliitto ottaa tämän asian vakavasti ja asia on nostettu ensi vuoden painopisteeksi, ja vuoden aikana liitto keskittyy työssä jaksamiseen liittyviin teemoihin.

Aika näyttää, millaisen vastaanoton tämä uusi työaikamuoto työpaikoilla saa ja millaisia kokemuksia työntekijöille ja työnantajille kertyy. Mikäli jokin asia mietityttää, voit aina kääntyä liiton työsuhdeneuvontajuristien puoleen. Heidän yhteystietonsa löydät täältä

Kirjoittaja on työelämäasioiden päällikkö

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit