Uudistunut yhteistoimintalaki lisää vuoropuhelua työpaikoilla

Pääpiirteissään voidaan sanoa, että laki sisältää kolme uutta asiaa:

Suurin uudistus on se, että jatkossa työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajan on käytävä säännöllistä vuoropuhelua. 

Toiseksi henkilöstön edustajalle annetaan vahvempi rooli muutosneuvotteluissa. Muutosneuvotteluilla tarkoitetaan niitä neuvotteluita, jotka koskevat henkilöstön asemaa, kuten esimerkiksi henkilöstövähennyksiä tai muutoksia työtehtävissä.

Kolmas muutos on se, että lakiin sisältyvät hieman tarkennetut säännökset henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa. Uutta lakia sovelletaan vähintään 20 työntekijän yrityksissä ja yhteisöissä, hallintoedustajaa koskevia säännöksiä vähintään 150 työntekijän yrityksissä.

Kohti tasapainoista työelämää

Lakimiesliitto pitää yhteistoimintalain uudistamista askeleena kohti tasapainoista, avointa ja osallistavaa työelämää. Parhaimmillaan uudistus hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä.

Pidän jatkuvasta vuoropuhelusta säätämistä tervetulleena uudistuksena. Vuoropuhelu lisää luottamusta työnantajan ja henkilöstön välillä ja sitä kautta edesauttaa hyviä suhteita pitkällä tähtäimellä.

On kuitenkin selvää, että yhteistoiminta ja hyvä keskustelukulttuuri eivät parane työpaikoilla pelkästään lakia uudistamalla. Tarvitaan myös aitoa tahtoa ja toimenpiteitä, joilla yhteistoimintalain tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön.

Osana vuoropuhelua työpaikoilla on tehtävä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi. Tämä suunnitelma korvaa vanhan lain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Suunnitelma on yksi hyvä työkalu työpaikkojen kehittämisessä, jos se laaditaan huolellisesti ja sitä hyödynnetään tehokkaasti.

Selkeät menettelyt säilyvät vähentämisneuvotteluissa

Työvoiman vähentämisneuvotteluille on edelleen säädetty menettelyt ja määräajat työntekijöiden oikeussuojan varmistamiseksi. Nämä säännökset pysyivät pitkälti samanlaisina kuin vanhassakin laissa. Lakimiesliitossa pidämme tärkeänä, että prosessit ovat tältä osin selkeät ja määrämuotoiset.

Nyt kaikki neuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvat asiat ovat samassa luvussa. Muutosneuvotteluihin kuuluvissa asioissa on nimenomaisesti mainittu myös työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen. Tämä selkeyttää jo oikeuskäytännössä vahvistettua linjaa.

Henkilöstön asemaa on muutosneuvotteluissa pyritty parantamaan siten, että henkilöstön edustajille tulee vahvempi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja irtisanomisille.

Hallintoedustajaa koskevat säännökset siirrettiin yhteistoimintalakiin

Hallintoedustuslakiin sisältyneet säännökset henkilöstön edustuksesta on siirretty uuteen yhteistoimintalakiin. Uusi laki edellyttää, että henkilöstön edustus on jatkossa järjestettävä toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Tämä tuo säännöksiin ryhtiä ja antaa hallintoedustajalle aidon mahdollisuuden vaikuttaa asioihin.

Hallintoedustuksen soveltamisalarajaa ei uudistuksen myötä kuitenkaan muutettu eli se on edelleen 150. Tämä oli pettymys. Pidän tärkeänä, että henkilöstön edustajien tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet olisivat paremmat myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Uudistunut laki edellyttää koulutusta, jotta lakia osataan hyödyntää täysipainoisesti yrityksissä. Lakimiesliitto järjestää aiheesta koulutusta helmikuun alussa, joten seuraathan liiton tapahtumakalenteria.

Lakimiesliitto seuraa uuden lain vaikutusta erityisesti liiton työsuhdeneuvontaan tulevien yhteydenottojen perusteella. Työsuhdeneuvonta neuvoo luonnollisesti myös yhteistoimintalakiin liittyvissä kysymyksissä.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton työelämäasioista vastaava johtaja.