Toimiva oikeudenhoito luo luottamusta koronan keskellä

Jo hyvän aikaa ennen koronaa maailman ja yhteiskunnan ongelmia kuvattiin termillä ”wicked problems”, pirulliset pulmat. On näyttänyt jo hetken siltä, että ratkaistaessa yhtä ongelmaa synnytetään pari uutta. Tarjolla olevat ratkaisut ovat olleet etupäässä toinen toistaan huonompia.

Ja sitten tuli korona. Pandemia tuskin tulee koskaan hyvään aikaan, mutta nyt se tuli sekä maailman että Suomen kannalta todella huonolla hetkellä. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on kuvannut oivallisesti Ilta-Sanomien blogissaan huonoa hetkeä maailman kannalta.

Suomen kannalta ajoitus ei ollut kovinkaan paljon parempi. Edellisestä talouskriisistä ei ollut vielä kunnolla selvitty, syrjäytyminen ja mahdollisesti myös yhteiskunnan polarisoituminen oli lähtenyt liikkeelle ja monet muutkin asiat olivat jo entuudestaan meillä huolenaiheena.

Pirullisten pulmien ylipäänsä ja myös pandemian selvittäminen vaatii luottamusta. Ongelmanratkaisun vaikuttavuus syntyy yksittäisten ihmisten tekojen yhdenmukaisuudesta. Jotta ihmiset saadaan tekemään samansuuntaisia asioita, heidän on voitava luottaa, että muutkin tekevät niin. Viime kevään poikkeusolot olivat melkoinen näyte tämän päättäväisen kansan yhteisöllisyydestä ja sen kyvystä samansuuntaisiin toimiin.

Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään: sitä on ylläpidettävä. Kokemus siitä, että kannatti luottaa, lisää luottamusta. Pandemian ja monen muunkin pulman aiheuttama epävarmuus taas nakertaa sitä.

Me lakimiehet ylläpidämme luottamusta. Se on meidän juristien yhteiskunnallinen rooli pandemian torjunnassa sen lisäksi, että huolehdimme henkilökohtaisista turvatoimistamme – luottaen siihen, että muutkin niin tekevät. Se, että oikeus kuuluu kaikille, on juuri merkittävästi luottamusta rakentava tekijä.

Oikeuden puolesta kaikki juristit arjessa työskentelevät tuomioistuimissa, syyttäjälaitoksessa, asianajajina, hallinnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä, alan opetuksessa ja monissa muissa tehtävissä.

Lakimiesliiton kampanja ”Oikeus kuuluu kaikille” osui alkuvuonna 2019 aivan oikeaan eikä sen ajankohtaisuus ole suinkaan ohi. Oikeusjärjestyksemme on maailman parhaita. Mutta se ei tarkoita, että kehittämistä ei tarvittaisi.

Kampanjamme nosti esille muun muassa oikeudenkäyntien pitkän keston. Varsin tavanomaisenkin rikosasian käsittely rikosilmoituksesta edes alioikeuden ratkaisuun kestää maassamme keskimäärin yli vuoden. Säilyykö luottamus pitkänä odotusaikana? Kaiken lisäksi tiedetään, että kulunut aika on menetetty totuus.

Prosessien pitkä kesto johtuu yksinkertaisesti siitä, että tekeviä käsiä on liian vähän. Niitä tarvitaan lisää ja Lakimiesliitto on esittänyt useita keinoja tilanteen parantamiseksi. Toinen merkittävä kohde on oikeusavun laajentaminen. Myös keskituloisella pitää olla varaa saada oikeutta.

Tiedämme, että valtiontalous sakkaa. Siitä huolimatta on selvästi todettava, että näiden pulmien ratkaisu ei ole talouskysymys. Koko oikeudenhoitoon kuluu alle prosentti valtion koko talousarviosta. Siten on selvää, että valtiontalous ei pelastu eikä tuhoudu, vaikka Lakimiesliiton esittämät kohtuulliset resurssilisäykset toteutetaan.

Oikeusjärjestelmän toimivuus lisää tutkitusti vaurautta ja hyvinvointia. Näin ollen voi olla, että oikeudenhoitoon investoitu lisäeuro tuottaakin plusmerkkisen lopputuloksen myös euroissa laskettuna. Lisäksi nyt on aika toteuttaa resursseja säästäviä uudistuksia, mm. pienten riitajuttujen kevennetty menettely. Ja kumma juttu on, mikäli valtiovalta ei tässä tilanteessa turvaa oikeudenhoidon työrauhaa ja säädä maalittamista rangaistavaksi.

Kaikessa tapauksessa toimiva oikeudenhoito luo luottamusta. Se on oiva tapa torjua epävakautta ja pandemiaa. Siinä on terveisemme syksyn budjettiriiheen.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja