Suomi toipilaana – budjettiriihestä elvytystä ja ymmärtämystä oikeudenhoidonkin tärkeydelle

Eilen (16.9.2020) päättyneessä budjettiriihessä osoitettiin ymmärrystä ja panostuksiakin oikeusjärjestelmän hyväksi. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa maanantaina 5. lokakuuta, jolloin tiedämme lopulliset luvut.

Kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa siihen, että heidän asiansa käsitellään tehokkaasti ja sujuvasti tuomioistuimissa. Siksi panostukset oikeusjärjestelmäämme ovat välttämättömiä, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Tähän, jos mihin voimme yhtyä.

Mutta tehokkuus ja sujuvuus eivät synny ilman tekeviä ja osaavia käsipareja. Tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle esitetään yhteensä 10,55 miljoonaa euroa lisärahoitusta muun muassa oikeudenkäyntien sujuvoittamiseen ja istuntosalien videojärjestelmiin. Lisäys tulee suureen tarpeeseen, mutta ei läheskään riitä edes koronapandemian aiheuttaman juttusuman purkamiseen tuomioistuimista saati jo rakenteelliseksi käyneen aliresurssoinnin paikkaamiseen.

Täytyy toivoa, että tulevissa lisätalousarvioissa tuomioistuimiin satsataan kunnolla. Juttujen käsittely paitsi venyy, myös vaikeutuu, kun tapahtumista on kulunut runsaasti aikaa. Lakimiesliitto on pitänyt esillä virkatuomareiden määrän riittävyydestä huolehtimista ja myös tuomioistuiharjoittelu- eli auskultointipaikkojen lisäämistä tuomioistuimiin.

Poliisitoimi saa kipeästi tarvitsemiaan lisäresursseja. Aiempien noin 10,5 miljoonan euron lisäyksen päälle hallitus ehdottaa 4,1 miljoonaa euroa rikostorjunnan vahvistamiseen. Keskiössä ovat ihmiskauppa-, talous- ja IT-rikoksia koskeva torjunta ja tutkinta. Harvaan asuttua Suomea taatusti ilahduttaa, että hälytystoimintaa ja näkyvyyttä syrjäseuduilla aiotaan tehostaa.

Lakimiesliitto on korostanut koko rikosprosessiketjun riittävää resurssointia. Muutoin resurssilisäys yhdessä kohdassa aiheuttaa suman aliresurssoidussa kohdassa. Ketju ei ole vahvempi kuin sen heikoin lenkki. Onkin hienoa, että myös syyttäjälaitokselle on tulossa 2,5 miljoonan euron tasokorotus rikosvastuun toteutumisen turvaamiseksi.

Hienoinen lisäys on tulossa myös talous- ja velkaneuvontaan. Velkaantumisuhan alla on nyt poikkeuksellisen moni suomalainen. Usein velallisella on vahvempi asema neuvotella esimerkiksi maksuaikatauluista velkojien kanssa, kun hän saa tukea talous- ja velkaneuvonnasta. Ulosottoon on säädetty väliaikaislailla helpotuksia. On tärkeää, että väliaikaislain voimassaoloa jatketaan. Ulosottolaitos saa ilmeisesti pienen potin myös velallisten neuvontaan. Erinomaista!

Lisäksi – jo aiemmin sovitun mukaisesti – varataan rahaa naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän ja vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamiseen. Naisten tasa-arvoa on, totta kait, oikeus elää suomalaisessa yhteiskunnassa ilman fyysisen väkivallan uhkaa tai henkisen väkivallan piinaa.

Palatakseni iloisiin asioihin: hieno satsaus oikkareihin ja muihin opiskelijoihin on, että opiskelija-aterian enimmäishintaan elokuussa tehtyä korotusta kompensoidaan 4,2 miljoonan eurolla ja ateriatukea korotetaan 0,36 eurolla. Ateriatuen taso on ensi vuoden alusta alkaen 2,30 euroa ateriaa kohden. Opiskelu on vaativaa työtä ilman rahahuoliakin, joten edullinen lämmin ateria tyyliin kymmenen perunaa ja soosia niin paljon kuin lautaselle mahtuu, pitää kuulua jatkossakin opiskelijaelämän etuihin!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja