Selittämättömiä vai selvittämättömiä palkkaeroja?

Käynnissä olevan samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisvoimin edistää palkkatasa-arvoa vuosina 2020–2023.

Tämä on aiheellista, sillä tasa-arvolain (609/1986) mukaisiin työnantajan velvollisuuksiin kuuluu tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti mm. edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa. Kyse on tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisesta. Toisin sanoen samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.

Palkkaero on selittämätön silloin, kun sitä ei voi selittää esimerkiksi työn vaativuus- tai suoritustasolla, kokemuksella tai työn sijainnilla.

Selittämättömien palkkaerojen olemassaoloa on kritisoitu vuosien saatossa. Joudumme kuitenkin toteamaan, että selittämättömistä syistä selittämätön palkkaero naisten ja miesten välillä on kaventunut liian hitaasti – viime vuosina 17 prosentista 16 prosenttiin.

Teollisuuspuolelta on nyt alkanut tuulahdella tasa-arvoasioissa raikkaasti. Metsäteollisuusyhtiö UPM kertoi 20.12.2021 saaneensa päätökseen koko yhtiön laajuisen sukupuolten palkkatasa-arvoa koskevan selvityksen.

Palkkaeroja löytyi kymmenestä toimintamaasta, Suomi niiden joukossa. Selvityksestä ilmenee, että sukupuolten väliset palkkaerot johtuvat tyypillisesti matalammasta aloituspalkasta. Tällaista eroa saattaa olla hankala kuroa myöhemmin umpeen normaalein palkankorotuksin. Nyt yhtiö nostaa noin 400 henkilön palkkaa yhdenvertaisuuskorotuksella vuoden 2022 alussa.

Nokia teki vuonna 2019 massiivisen selvityksen henkilöstönsä (yli 100 000 työntekijän palkat) selittämättömistä palkkaeroista ja poisti eroavaisuudet. Selvityksessä havaittiin, että 90 prosenttia perusteettomista eroista kohdistui naisten palkkoihin.

Nyt on haaste ilmassa! Myös lakialalla olisi tolkullista käydä palkat läpi työpaikoilla palkka palkalta ja katsoa, onko verrannollista työtä tekevien palkkaeuro sukupuolineutraali.

Lakimiesliittossa on käyty keskustelua nk. vastuullisten lakipalveluiden periaatteiden tarpeesta (ks. Lakimiesuutiset 6/2021). Lakimiesliiton jäsenille toimitetusta kyselystä ilmenee, että myös palkkatasa-arvo halutaan kirjattavaksi mukaan vastuullisen lakipalvelun periaatteisiin.

Vastuullisen lakipalvelun periaatteiden myötä voitaisiin vauhdittaa sekä selittämättömien palkkaerojen että – työaikalakiin nähden – selittämättömien työaikaerojen poistumista.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja