Perhevapaauudistus hyväksyttiin eduskunnassa – toivottuja askeleita kohti tasa-arvoista perhe- ja työelämää

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat olleet häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä; vuonna 2020 äidit pitivät kaikista vanhempainpäivärahapäivistä 90 prosenttia ja isät 10 prosenttia. Suomalainen perhevapaajärjestelmä on maailman mittakaavassa edistyksellinen, mutta se on rakentunut niin yksilön kuin yhteisön ajatukseen biologisesta äidistä lapsen ensisijaisena hoitajana. Se on ollut syrjivä niin isille kuin monimuotoisille perheille. Järjestelmän ja asenteiden vaikutukset taas ovat kauaskantoisesti naisten työmarkkina-asemaa, palkka- ja urakehitystä ja lopulta eläkekertymää heikentäviä. 

Tutkimusten perusteella isille korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön, mistä naapurimaamme Ruotsi on vuonna 2012 tekemällään vanhempainvapaauudistuksellaan erinomainen esimerkki. Ruotsalaisille vanhemmille on kiintiöity oma vanhempainvapaakausi, 90 päivää, jota toinen vanhempi ei voi käyttää. Ja kas, vuonna 2020 ruotsalaisisät pitivät 30 prosenttia vanhempainvapaista. Taisi olla makoisa porkkana, josta voi kernaasti ottaa mallia. 

Uudistuksen keskeiset muutokset

Nyt eduskunta lisäsi perhevapaapäivien kokonaismäärää 43 päivällä ja vahvisti Suomeenkin molemmille vanhemmille yhtä suuret vanhempainrahakiintiöt, 160 päivää, kuitenkin niin, että toiselle vanhemmalle voi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 päivää. Luovutusmahdollisuudella on tavoiteltu perheille joustavuutta ja valinnanvapautta, mutta se saattaa johtaa jatkossakin siihen, että äidit käyttävät valtaosan vanhempainvapaista.

Merkittävää uudistuksessa on myös monimuotoiset perheet paremmin huomioiva vanhemmuuden käsitteellinen ja terminologinen muutos: Kaikilla lapsen huoltajilla on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, lähi- tai etävanhemmuudesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi. 

Asenteiden muuttamiseen tarvitaan kannustimien lisäksi tekoja

Lakimiesliiton tutkimuksissa sekä työ- ja virkasuhdeneuvonnassa on tullut esiin, että juristit eivät ole vielä työelämässä sukupuolestaan ja perhetilanteestaan johtuen tasa-arvoisessa asemassa. Neuvoin tänään nuorta naisjuristia, joka mietti uskaltaako hän edes hakea työpaikaltaan uutta virkaa, kun on parhaillaan vanhempainvapaalla. Olen pohtinut johtajana työskentelevän jäsenen kanssa, miten kauan työpaikalle kannattaa mennä vatsan kohdalta väljissä vaatteissa, kun työpaikalla oli käynnissä johtotehtäviä vähentävä organisaatiouudistus. Olen haronut hiuksiani miettiessä, miten auttaa jäsentä, jolle työnantaja ilmoitti pettyneenä, ettei olisi vakinaistanut häntä, jos olisi tiennyt hänen olevan raskaana. 

Nämä esimerkit kertovat siitä, että uudistuksen tavoite parantaa tasa-arvoa työelämässä tulee todelliseen tarpeeseen. Uudistus ei kuitenkaan itsessään ratkaise työkulttuureihin pesiytyneitä syrjiviä asenteita. Niiden syrjäyttämiseen modernilla perhe-elämäajattelulla tarvitaan uudistuksen mahdollistamia konkreettisia perheystävällisiä tekoja työnantajilta, jotta valinnanmahdollisuus vapaiden käyttämisessä olisi todellinen.

On kaikkien etu, että jokainen vanhempi asemaansa työelämässä katsomatta voisi käyttää tasavertaisen mahdollisuuden nauttia lastaan kotona hoitaen tämän varhaisista vuosista. 

Lue lisää perhevapaauudistuksesta STM:n sivuilta.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton työelämätiimin juristi