Perhevapaat uudistuvat tasa-arvoisempaan suuntaan – entä työkulttuuri?

Lakimiesliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteisiin on kirjattu tavoite perhevapaajärjestelmän uudistamista tasa-arvoisempaan suuntaan. Nyt voidaan iloita siitä, että perhevapaauudistus on edennyt 16.2. julkistettuun esitykseen, joka lähtee pian lausuntokierrokselle.

Uudistuksen tavoitteena on perhevapaiden ja hoitovastuun nykyistä tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken. Lisäksi yhdenvertaisuuden ja työelämän tasa-arvon toivotaan vahvistuvan ja sukupuolten välisten palkkaerojen pienentyvän.

Uudistetussa perhevapaajärjestelmässä kielenkäyttöä on uudistettu sukupuolineutraaliksi ja kaikille perheille sopivaksi – enää ei puhuta isyys- ja äitiysvapaista. Vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Vanhempainrahapäiviä olisi lasta kohden käytössä yhtä paljon riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi. Samaten vanhempainrahapäiviä olisi yhtä paljon riippumatta siitä, onko lapsella yksi vanhempi vai kaksi vanhempaa.

Vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Kahden vanhemman perheessä kummallakin vanhemmalle olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi kuitenkin luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 päivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Vanhempainrahaa voisi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.

Uudistus tuo siis molemmille vanhemmille omat kiintiöt perhevapaaseen, mutta osan kiintiöidystä vapaasta voi kuitenkin siirtää toiselle vanhemmalle. Tämä tarkoittanee jatkossakin sitä, ettei hoitovastuu jakaudu täysin tasaisesti ja luultavasti naiset edelleenkin pitävät enemmän perhevapaita kuin miehet. Siirtomahdollisuudella on haluttu tehdä uudistuksesta perheiden erilaisia tarpeita joustavasti huomioiva.

Uudistuksen vaikutuksia on syytä seurata tarkasti eli saavutetaanko sen avulla niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Onko uudistus riittävän kannustava hoitovastuun jakamiseen? Joka tapauksessa kiintiöt ovat viesti työpaikoille siitä, että vanhempainvapaa kuuluu yhtä lailla molemmille vanhemmille ja että myös miehet voivat jäädä pitemmille perhevapaille.

Lakimiesliiton tutkimuksissa ja työ- ja virkasuhdeneuvonnassa on tullut esiin, että juristikunnassakin koetaan syrjintää sukupuolen perusteella. Naiset kokevat syrjintää huomattavasti enemmän kuin miehet. Neuvontaan tulleissa syrjintätapauksissa syrjintä on tavallisimmin liittynyt raskauteen, vanhemmuuteen tai sukupuoleen. Nykyistä tasaisemmin pidetyillä perhevapailla voisi olla myönteinen vaikutus syrjinnän yleisyyteen sekä molempien vanhempien ura- ja ansiokehitykseen.

Lakimiesliiton palkkatutkimuksessa on kyselty myös syitä työpaikanvaihtamiseen. Nuorten ja erityisesti asianajoaloilla työskentelevien nuorten vastauksissa syynä työpaikan vaihtoon korostuivat muita enemmän työn- ja vapaa-ajan epätasapaino ja työn kuormittavuus.

Onkin selvää, että perhevapaauudistus ei yksinään ratkaise työelämän tasa-arvokysymyksiä. Monilla työpaikoilla tarvitaan myös asenteiden ja työkulttuurin muutosta perheystävällisempään suuntaan. Perheystävällisyys työpaikoilla edellyttää esimerkiksi kohtuullisia työaikoja ja hallittavaa työkuormaa sekä työhyvinvointiin panostamista. Toivottavasti näemme muutoksen pian myös työkulttuurissa ja asenteissa!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton työelämäasioiden päällikkö Jaana Meklin