Oman liiton nimi – tärkeä keskustelun ja vaikuttamisen paikka

Minkä kaiun korvissasi herättää oman liiton nimi – soiko vahvana sana ”laki”, ”mies” vai ”liitto”?  Kaikki kuulevat oikein ja omalla tavallaan. Minun korvaani sointuu vahvimpana sana ”liitto” – tämä on meidän liittomme, olipa sen nimi mikä hyvänsä.

Rakas sana ”laki” kuulostaa korvissa aina yhtä hyvältä ja painavalta. Mutta viime vuosina sana ”mies” on alkanut enenevässä määrin vaatia huomiota osakseen. Aikaisempina vuosina en kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota ja nuorempana en edes ajatellut koko asiaa. Nyt, kun keskustelua sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä on käyty vuosia ja se johtanut lukuisiin termi- ja nimivaihdoksiin, kuuluu asiaan, että myös Lakimieslitossa keskustellaan liittomme nimestä.

Nyt voitaisiin vedota tunteisiin: emmekö voisi antaa sanalle liitto – merkityksessä ”oma liittomme” – painavimman merkityksen. Pelkkään yhteenkuuluvuuden tunteeseen taitaa kuitenkin olla turha vedota silloin, jos juuri nimi on se asia, joka yhteenkuulumisen tunnetta häiritsee.

On varottava sukupuolittamasta liiton nimestä käytävää keskustelua. Kysymys sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä on itsessään sukupuolineutraali. Asia jakaa mielipiteitä sukupuolesta riippumatta. Älkäämme siis sukupuolittako – tai sukupolvittako – tätä keskustelua.

Liiton nimiasialla on sekä yksilötason että yhteiskunnallinen näkökulma. Yksittäiselle jäsenelle liiton nimi saattaa olla aivan keskeinen identiteettitekijä: koenko olevani juristi vai lakimies – vai onko se ihan sama?

Osa meistä, kuten itsekin, käyttää molempia nimikkeitä. Omassa korvassani sana lakimies kuulostaa jossakin määrin enemmän ammattinimikkeeltä kuin sana juristi, jossa on enemmän koulutuspohjaan viittaava sointi.

Kun nimiasiasta keskustelemme, kannattaa muistaa se tärkeä asia, että liiton nimen muuttaminen on sääntömuutosasia. Liiton sääntöjen 11 §:n 13 kohdan mukaan toimivalta liiton sääntöjen muuttamisesta kuuluu valtuuskunnalle. Sääntömuutos edellyttää yhdistyslain (503/1989) 27 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vähintään ¾:n kannatusta annetuista äänistä. Toisin sanoen, kun 33 valtuuskunnan 44 jäsenestä on sitä mieltä, että nimi vaihdetaan, nimi vaihdetaan.

Tämä on normaalia järjestödemokratiaa. Järjestödemokratiaan vaikutetaan puolestaan vaalien kautta. Tämä vuosi onkin valtuuskunnan vaalivuosi. Toivoisin kovasti, että nimiasiasta käytäisiin rakentavaa ja toistemme näkemyksiä kunnioittavaa keskustelua.

Oikeastaan tämä nimiasia onkin hyvä koetinkivi sen suhteen, kuinka avointa ja yhteisöllistä keskustelua kykenemme käymään. Liiton nimeä koskevaa keskustelua ei pidä yrittää vaimentaa eikä ohjailla. Toivon kuitenkin, ettei nimikysymys nouse kaiken muun yläpuolelle vaan asioiden mittasuhteet säilyisivät. Varsinkaan en soisi näkeväni repivää keskustelua, joka jakaa muutoin kovin yhtenäisen jäsenistömme kahtia.

Emoliitolla ei ollut mitään sitä vastaan, että Nuoret Lakimiehet ry vaihtoi nimekseen Nuoret Juristit ry. Tämä oli heille tärkeä kysymys eikä ole vähäisintäkään perustetta olla kunnioittamatta nimivalintaa. Jos suusta vielä sujahtaa NuLa, se johtuu vain vanhasta tottumuksesta.

Valtuuskunnan puheenjohtajana koen tärkeäksi sen, että jokainen valtuuskunnan jäsen saa ilmaista kantansa – niin ne, jotka haluavat muutosta kuin myös ne, jotka eivät halua luopua liiton nimestä.

Itse olen odottavalla kannalla.

Olen joskus sanonut, että siinä vaiheessa, kun Veturimiesten liittokin on jo vaihtanut nimensä, on tainnut jokin juna mennä ohitsemme. Kävinkin juuri netissä ja huomasin, että Veturimiesten liitto ja Rautatievirkamiesliitto ovat yhdistyneet Rautatiealan Unioni RAU ry:ksi vuoden 2018 lopussa! Että niin.

Nyt kuitenkin sentään vähän vetoaisin tuohon sanaan ”liitto” ja muistuttaisin, mitä kaikkea täällä yhteisessä liitossamme teemme. Rakennamme jokaisen jäsenemme kanssa parempaa oikeusvaltiota, oikeudenmukaista Suomea ja parempaa työelämää.

Rummutamme lähes päivittäin riittävistä resursseista, vahdimme silmä kovana koulutusmääriä, taistelimme Tuomioistuinviraston puolesta, olemme yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa kehittämässä auskultointia, laadimme viime vuonna suosituksen sanojen ”lakimies” ja ”juristi” käyttämisestä, kehitämme keinoja prosessien virtaviivaistamiseksi sekä tietenkin: edistämme mm. tasa-arvo-ohjelmamme kautta tasa-arvoa yhteiskunnassa sekä perhe-elämän ja työelämän parempaa yhteensovittamista. Erityistä painotusta annamme työelämän hyvinvointikysymyksille, joiden suhteen jäsenkunta odottaa meiltä perustellusti tuoreita avauksia.

Kaikessa tässä olemme kuulleet jäsenten mielipidettä. Liiton strategiaa viime vuonna uudistettaessa jokainen jäsen pääsi aidosti vaikuttamaan. Mukana olittekin sankoin joukoin. Iso kiitos!

Ja tietenkin liitto tuottaa massiivisen määrän etuja jäsenistölleen vakuutussuojasta mökkeihin ja ilmaisiin webinaareihin. Lakimiesliitto järjestää vuosittain kymmeniä tapahtumia, niistä kirkkaimpana Lakimiespäivän taas kuluvan vuoden lokakuussa. Ja ammattiyhdistyksen tapaan istumme luonnollisesti tärkeissä neuvottelupöydissä ja olemme edustettuna Akavan hallitusta myöten.

Tämän kaiken teemme yhteisen hyvän nimissä – ja nimessä.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja

Blogi aloittaa #MinunLiittoni-blogikirjoitusten sarjan, joka pohjustaa Lakimiesliiton valtuuskunnan vaaleja syksyllä 2021.