Oikeustieteen pääsykoekiintiö pysyy ennallaan koronasta huolimatta

Emeritusprofessori Olli Mäenpää kirjoittaa tämän kevään oikeustieteen pääsykoekirjassa Julkinen valta ja oikeusvaltio (s. 37, pääsykoekirjat ilmaiseksi ladattavissa täältä):

”Luottamuksensuoja merkitsee, että yksityisellä henkilöllä, yrityksellä tai muulla oikeussubjektilla tulee perustelluin edellytyksin olla oikeus luottaa viranomaisten toimintaan. Yksityisen tulee voida luottaa muun muassa siihen, että viranomaisen toiminta ei yllättäen tai ainakaan takautuvasti muutu siltä osin kuin se vaikuttaa yksityisen oikeuteen tai etuun rajoittavasti tai muuten negatiivisesti. Tässä mielessä luottamuksensuojaa voidaan pitää myös oikeusvarmuuden takeena.”

Luottamuksensuoja näkyy Mäenpään mukaan muun muassa niin, että viranomaiset pysyvät tekemissään päätöksissä ja antamissaan sitoumuksissa.

Tästä on juuri kysymys, kun OTM-koulutusta antavat tiedekunnat ja yksiköt ovat päättäneet pysyä niin tarkoin kuin mahdollista vuoden 2020 alkuperäisissä valintaperusteissa koronatilanteesta huolimatta. Kuten kollegani professori Päivi Korpisaari twiittaa (30.4.): ”Taas saa olla ylpeä omasta alastaan. Säilytimme valintakoekiintiöt ennallaan ja peräti 60 prosenttia opiskelijoista valitaan pääsykokeella.”

Näin on! Verrataanpa lääketieteellisten alojen yhteisvalintaan (vaikka tällaisina aikoina suhtautuminen lääketieteeseen ja lääkäreihin on syystä kunnioittavaa, mutta nyt ei ole kysymys lääkäreistä vaan korkeakouluhallinnosta). Lääketieteellisen pääsykokeissa todistusvalintaa (yo.todistus) laajennettiin koronatilanteen vuoksi niin, että todistuksella valitaan 75 ja kokeella 25 prosenttia hakijoista. Alun perin enintään 51 prosenttia oli tarkoitus valita todistusvalinnalla. Nostetusta todistusvalintamäärästä 65 prosenttia varataan ensikertalaisille (ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville).

Kuten vuodesta 2018 lähtien, myös tänä keväänä järjestetään yhteisvalinta oikeustieteen yksikköihin (Helsinki, Turku, Lappi ja Itä-Suomi). Pääsykoe ja kirjallisuus ovat kaikille samat. Todistusvalinnassa ovat mukana ainoastaan ensikertalaiset ja valituksi voi tulla ilman osallistumista pääsykokeeseen. Yhteensä ensikertalaiskiintiö on 75 prosenttia.

Alun perin oikeustieteen valinnan piti olla yksijaksoinen valintakoe kaksivaiheisella tarkastuksella. Kokeen 1. vaiheessa kaikilta olisi tarkastettu monivalintatehtävät. Niiden menestyksen perusteella olisi 2. vaiheessa tarkastettu loput vastauksista. ”Valintapuskurina” olisi ollut 4 x valintakokeella valittavien aloituspaikkojen määrä (4 x 312 = 1248). Tämä määrä hakijoita olisi siis edennyt kokeen 2. vaiheeseen. Huimakaan menestyminen monivalinnassa ei kuitenkaan olisi taannut sisäänpääsyä, koska 2. vaiheesta olisi tullut saada vähintään puolet pisteistä.

Valintakoetta koskevan ohjeen mukaan koepaikalle olisi tullut ottaa mukaan muun muassa lyijykynä, pyyhekumi ja tarvittaessa teroitin tai lisäjyijyt. Nyt pakollisena tulee olemaan tietokone ja toimiva internetyhteys.

Vapun kynnyksellä 29.4. oikeustieteelliset tiedekunnat nimittäin tarkensivat 9.4. annettua yliopistojen linjausta, jonka mukaan tänä vuonna ei järjestetä perinteisiä valintakokeita koronatilanteen vuoksi. Valintaperusteita siis jouduttiin muuttamaan hakuajan päättymisen jälkeen. Pahimman lajisesta taannehtivuudesta ei kuitenkaan ole kysymys, koska jokaisella on mahdollisuus vielä orientoitua uuteen tilanteeseen.

Ilahduttavaa ja arvostettavaa on, että todistusvalintaan tai hakukohteiden aloituspaikkoihin ei ole tehty muutoksia. Aloituspaikkojen määrä pysyi ennallaan, toisin sanoen noin 600 aloituspaikassa. Todistusvalinnan ja pääsykoevalinnan suhdetta ei siis myöskään muutettu (40/60 prosenttia).

Valintakokeen järjestelyjä sen sijaan muutettiin – tiedekuntien valtavilla ponnisteluilla – niin, että valintakoe on  kaksivaiheinen. Kokeen 1. vaihe on kirjallinen etäkoe.  Kokeen 2. vaiheen järjestelyt ovat vielä auki. Se tullaan tilanteen mukaan järjestämään joko yliopistojen tiloissa tai sähköisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa hakijalla tulee olla käytössään ääni- ja videoyhteys tietokoneella ja henkilöllisyys pitää pystyä todistamaan.

Kokeen 2. vaiheen puskurina on 2 x valintakokeella sisään otettavien määrä (ei siis alkuperäinen nelinkertainen määrä). Tämä on ymmärrettävää, koska muutoin tarvittaisiin kokonainen messuhalli turvavälien takaamiseksi. Kokeen 1. ja 2. vaiheen pisteet lasketaan yhteen, mutta 2. vaiheesta on saatava vähintään puolet pisteistä.

Toivotaan, että tekniset ongelmat eivät pilaa koetta, johon niin moni nuori on parhaansa mukaan valmistautunut. Oikeustieteellisten yksiköiden henkilökunta on tehnyt pitkää päivää ja lyhyttä yötä, jotta mahdollisimman oikeudenmukainen valintakoe saataisiin myös vuodelle 2020.

Näin tiedekunnissa voidaan suoraselkäisesti kertoa syksyllä 2020 oikeustieteen opintonsa aloittaville opiskelijoille hyvästä hallinnosta, luottamuksensuojasta ja oikeusvaltiosta. Tämä vuosikurssi ei tule jäämään historian kirjoihin miten sattuu sisään otettuna joukkona vaan monien koettelemusten kautta tiensä tiedekuntaan taistelleena ryhmänä. Voimia sinne pääsykoekirjojen äärelle!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja