Oikeus kuuluu kaikille – niin myös mahdollisuus oikikseen

Suomalaisen maksuttoman koulutuspolun kehittyminen on ollut huikea, mutta aikaa vienyt prosessi. Vuonna 1866 annetun kansakouluasetuksen, vuonna 1970 perustetun peruskoululaitoksen ja sittemmin maksuttomaksi kehitetyn toisen asteen koulutuksen (ammattikoulu tai lukio) tavoitteena on turvata jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuus edetä opintiellä vanhempien sosioekonomisesta asemasta riippumatta. 

EU:n komissio on julkaissut selvityksen sosioekonomisen taustan merkityksestä koulutukselliseen tasa-arvoon.

Selvityksestä käy ilmi, että Suomen PISA-tulokset (15-vuotiaat) matematiikassa ovat heikentyneet jyrkästi niiden nuorten osalta, joiden vanhemmilla on alhainen koulutustaso. Tulos on tässä ryhmässä laskenut 512 pisteestä (vuonna 2003) 437 pisteeseen (vuonna 2015). Vain Hollannissa kehitys on ollut vielä jonkin verran huolestuttavampi.

Miten tässä on näin päässyt käymään?

Todistusvalinnan osuutta on lisätty oikeustieteellisen valinnoissa niin, että vuosina 2020–2024 yhteensä 40 prosenttia sisään päässeistä valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Mukaan otetaan äidinkielen lisäksi neljä hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Esimerkiksi laudatur pitkässä matematiikassa tuottaa 36,1 pistettä, äidinkielessä 33 ja yhteiskuntaopissa 20 pistettä. Aineiden painotuksista on käyty ja käydään aiheellisesti keskustelua.

Todistusvalintapainotteisuudella pyrittiin nopeuttamaan siirtymistä toiselta asteelta kolmannen asteen opintoihin. Tämä siirtymä on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen hidas. Lisäksi pyrittiin vähentämään yksittäisiin hakuihin liittyviä kustannuksia (mm. valmennuskurssit).

Valtion talouden tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteistyönä on laadittu Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti, joka koskee muutoksia vuosina 2015–2020. Seurantatutkimuksen loppuraportti valmistuu keväällä 2022.

Hyvä uutinen on se, että todistusvalinta on nuorentanut valittujen joukkoa: todistusvalinnalla sisään tulleet ovat 2–3 vuotta koepisteillä valittuja nuorempia, eikä todistusvalinta näytä myöskään kasvattaneen entisestään naisten enemmistöä.

Väliraportista käy ilmi se tunnettu seikka, että korkeakoulutukseen pääsy linkittyy sukupolvien yli. Tämä pätee myös oikeustieteen osalta. Vuonna 2020 oikeustieteelliseen valittujen opiskelijoiden vanhempien koulutusasteen keskiarvo oli seuraava: perusaste 2 %, keskiaste 12 %, alempi korkeakoulu 32,3 % ja ylempi korkeakoulu 53,7 %. Myös vanhempien tulotaso oli korkea.

Lisäksi on saatu tietoa todistusvalinnan ja koepistevalinnan erosta. Kevään 2020 yhteishaussa yliopistoihin todistuskiintiössä hyväksytyillä 51 prosentilla oli ylemmän korkea-asteen suorittanut vanhempi ja 23 prosentilla oli korkeatuloisimpaan 10 prosenttiin kuuluvat vanhemmat. Koepistekiintiössä luvut olivat selvästi alhaisemmat: 41 prosentilla oli ylemmän korkeakouluasteen suorittanut vanhempi ja 18 prosentilla oli korkeatuloisimpaan kymmenykseen kuuluvat vanhemmat. Tekisi mieli jälleen kysyä, että miten tässä on näin päässyt käymään.

Väliraportissa kuitenkin toppuutellaan tekemästä johtopäätöksiä valintatapojen vaikutuksesta. Tämä on aiheellista, sillä saattaahan olla, että myös aikaisemmin valintakokeessa pärjäsivät juuri ne hakijat, jotka nyt näkyvät erikseen todistusvalinnassa. Asia kaipaa joka tapauksessa perinpohjaista selvittämistä. Samoin on selvitettävä se, miten yhteisvalinta on vaikuttanut opiskelijoiden alueelliseen edustavuuteen.

Juristiammatti ei ole eliittiammatti vaan palveluammatti. On toimittava ajoissa niin, että oikeustieteellisen koulutuksen saaneet ovat halukkaita palvelemaan yhteiskuntaa eri puolella Suomea eri lakimiesammateissa.

Ratkaisu näköpiirissä olevaan ongelmaan ei suinkaan ole tutkintomäärien nostaminen – eli lisää opiskelijoita oikeustieteellisiin, ei – vaan sen varmistaminen, että juristeiksi valmistuu erilaisen sosioekonomisen taustan omaavia nuoria eri puolelta Suomea. On suuri rikkaus, jos olemme ammatillisesti yhteen nivoutunut ryhmä, johon kuuluu erilaisissa kodeissa varttuneita ja erilaisissa lukioissa opiskelleita henkilöitä Suomen joka kolkasta. Näin voimme ammattikuntana ymmärtää paremmin yhteiskuntaa kaikessa monimuotoisuudessaan.

Nyt viimeistään on tärkeää lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua lukioiden ja korkeakoulujen kesken. Korkeakoulujen tulossopimuksissa onkin korostettu yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi.

Tämän lisäksi lukiolaki (714/2018) velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa (ks. mm. Katse korkealle. Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:6).

Lakimiesliitto pitää tärkeänä, että lukioihin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin toisen asteen oppilaitoksiin viestitetään, että oikeustieteen koulutus on tarkoitettu kaikille taustasta riippumatta. Yksi tällainen – Lakimiesliitolle melkoinen satsaus – on Oikeusguru-kilpailu, joka järjestettiin nyt talvella toisen kerran. Finaali koostui kirjallisesta soveltavasta kokeesta sekä suullista argumentaatiota mittaavasta kokeesta. Kilpailun taso on molempina kertoina ollut kova.

Kyse ei ole vain ”kivasta kisasta”, vaan aidosta pyrkimyksestä tuoda lakitietoutta lukioihin ja herättää lukiolaisten kiinnostusta oikeustieteeseen. Lukiolaiset ovat tulevia oikeustieteen opiskelijoita, ja opiskelijat ovat tulevia juristeja, jotka vievät eteenpäin hienoa lakimiesammattia yhteiskuntamme palveluksessa.

Lakimiesliiton yhteistyökumppaneita Oikeusguru-kilpailun järjestämisessä ovat Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL ry). Kaksi parasta finalistia saa opiskelupaikan Lapin tai Itä-Suomen yliopistosta. Toivomme kovasti, että myös muut oikeustieteelliset tiedekunnat tulisivat mukaan Oikeusguru-kilpailun yhteistyökumppaneiksi.

Oikeusguru-kilpailun finalistit olivat seuraavista lukioista: Jyväskylän normaalikoulun lukio, Ulvilan lukio, Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun lukio, Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukio, Oulunkylän yhteiskoulun lukio, Ressun lukio, Kuopion klassillinen lukio ja Sodankylän lukio. On sykähdyttävää, että satoja lukiolaisia pohjoisesta etelään on osallistunut tähän hienoon kilpailuun.

Kiitos kaikille osallistujille ja järjestäjille – ja ensi syksynä taas uudestaan!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja