Naistuomareiden musertavaan tilanteeseen Afganistanissa oltava ratkaisuja

Word Justice Projectin Rule of Law indeksistä vuodelta 2020 havaitaan, että Afganistan oli heikkojen suoriutujien joukossa (”Bottom Performers”). Vain kuusi valtiota suoriutui vieläkin huonommin.

Huomiota kuitenkin kiinnittää se, että Afganistan oli edistynyt edelliseen vuoteen nähden peräti kolme pistettä tässä globaalissa oikeusvaltiorankingissa. Nyt maa, joka pikkuhiljaa oli pääsemässä pohjalta ylöspäin, on romahtanut muutamassa päivässä. Yksin oikeusvaltion rakentaminen ei auta, jos perustana olevaa valtiota ei ole rakennettu. Tämä ei kuitenkaan mitätöi sitä, että joku on oikeusvaltiota yrittänyt Afganistanissakin rakentaa.

Näiden rakentajien joukossa on – tietolähteestä riippuen – 250–270 naispuolista tuomaria. Sanomattakin on selvää, että he ovat suuressa vaarassa ääri-islamilaisuuteen palanneessa Afganistanissa.

Vuonna 2020 eräs pohjoismainen järjestö haastatteli afganistanilaista naistuomaria (jätän nimen ja linkin pois). Hän oli toiminut tuomarina osastolla, joka tutki vakavia korruptiorikoksia. Hänen suurin ongelmansa oli jo silloin henkilökohtainen turvallisuus. Hän sanoi, että työ vaarallisten rikollisten parissa vaatii melkoisen annoksen rohkeutta ja sitoutuneisuutta. Hän oli aikonut pysyä uskollisena antamalleen valalle vahvistaa oikeudenmukaisuutta Afganistanissa. Hän opetti myös yliopistolla käytännön oikeustaitoja erityisesti naisopiskelijoille.

Ja nyt Taleban – paitsi että on vapauttanut suuren määrän vankeja – eri medialähteiden mukaan liikkuu etsimässä muun muassa tuomareita ovelta ovelle. 

Yksittäiset henkilöt, kuten amerikkalainen tuomari Hon. Patricia Whalen ryhmineen (lue lisää täältä ja täältä) on auttanut naistuomareiden evakuoinneissa. Myös International Association of Women Judges yrittää auttaa naistuomareita. Tällaisen yhdistyksen keinot ja varat ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Ja aika uhkaa loppua kesken. Tarvitaan voimakkaita poliittisia toimijoita.

Presidentti Sauli Niinistö kritisoi toissa päivänä (24.8.2021) EU:ta näkymättömyydestä Afganistanin kriisin ratkomisessa ja kaipasi EU:lta ”voimaa”. 

Varmaan hämmennyksellä EU:ssa ei ole nyt rajoja, mutta sen ei saa antaa lamaannuttaa toimintakykyä ja -halua. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi tärkeän viestin, että avun Afganistanille tulee olla ehdollista sitouttamalla uusi hallinto demokratiakehitykseen.

Humanitäärinen kriisiapu noudattaa perustellusti omaa etiikkaansa, mutta kaikkinainen muu yhteistyö Taleban-hallinnon kanssa tulee kytkeä tiukasti siihen, että niiden henkilöiden turvallisuus, jotka ovat rakentaneet Afganistanista oikeusvaltiota, ei ole uhattuna. Ensisijaisen tärkeää on saada maasta pois naistuomarit perheineen. Jos evakuoinneille nyt asetettu aika loppuu kesken, kaikki mahdolliset muut keinot on käytettävä heidän suojaamisekseen. 

Nyt on myös Suomen – yhden maailman parhaista oikeusvaltioista – vaikuttamisen ja tekemisen paikka.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.