Blogit 3.4.2017

Luottamus ja luottamuspula

Kirsi Venäläinen

Luottamuksella ja luottamuspulalla on työelämässä monta puolta. Ikävimmillään luottamuspula voi muodostaa irtisanomisperusteen. Luottamuspula irtisanomisperusteena koskee etenkin johtavassa asemassa olevia työntekijöitä. Mitä luotetumpi asema, sen herkemmin epäilykset lojaliteettivelvollisuuden laiminlyönnistä tai luottamuksen rikkomisesta heräävät.

Luottamuksella on myös monia muita puolia työelämässä. Suullinen sopimus sitoo yhtä lailla kuin kirjallinenkin, mutta suullisen sopimuksen tekeminen edellyttää lujaa luottamusta siihen, että molemmat osapuolet pitävät minkä lupaavat. Näyttökysymysten vuoksi sopimukset laaditaankin lähes poikkeuksetta kirjallisesti ja se lienee viisautta.

Luottamusta koetellaan myös siinä, kuinka paljon työpaikalla saa esimerkiksi tehdä etätöitä ja millaista raportointia etätöistä vaaditaan. Samoin asiantuntijatöissä on yhä enemmän vallalla työajanseuranta, jossa työntekijä itse seuraa työaikojaan. Kaikkea työtä ei voida tehdä aikaperiodilla kahdeksasta kuuteentoista. Erityisesti kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät saattavat joutua työskentelemään mitä merkillisimpiin vuorokaudenaikoihin. Työajanseurannan jättäminen työntekijälle itselleen on sekin luottamusta vaativa seikka. Enkä olisi tästä huolissani, koska Suomessa on tunnetusti työntekijöiden lojaliteetti ja työmoraali vahvalla pohjalla. Enemmänkin pitäisi olla huolissaan siitä, että työntekijät saavat riittävät lepo- ja palautumisajat. Työterveyslaitoskin on kiinnittänyt tähän asiaan huomioita nyt, kun työaikalakia ollaan uudistamassa.

Luottamusta lisäämällä voidaan työelämässä myös säästää aikaa, vaivaa ja ennen kaikkea rahaa. Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen sairauspoissaoloista omalla ilmoituksella ja tuloksena oli, että sairauspoissaolot eivät lisääntyneet, vaan omailmoitus jopa lyhensi sairauspoissaolojen kestoa. Työterveyslaitos suositteleekin jopa viikon poissaoloa omalla ilmoituksella muun muassa flunssien ja vatsatautien kohdalla. Työterveyshuollon kuluihin tällä käytännöllä saataisiin merkittäviä säästöjä. Luottamuksen saavuttaminen on kuitenkin tässäkin järjestelmässä keskeistä ja tietysti selvät ja yhdenvertaiset pelisäännöt työpaikalla.

Surullista on, että työelämän neuvottelukulttuurissa luottamus tuntuu kuitenkin kokeneen melkoisen inflaation. Samaan aikaan meillä toisaalta ajetaan paikallista sopimista työpaikoille. Se, jos mikä vaatisi hyvää neuvottelukulttuuria ja luottamusta toisen osapuolen oikeudenmukaiseen toimintaan.

 

Kirjoittaja on Lakimiesliiton neuvottelupäällikkö.

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit