Lakimiesliitto vastustaa oikeustieteen tutkintomäärien nostoa

Saamiemme tuoreiden tietojen mukaan edessä on massiivinen oikeustieteen opiskelijoiden aloituspaikkojen lisäys, jos oikeustieteen koulutusta antavien yksikköjen (Helsinki, Turku, Lappi ja Itä-Suomi) kulttuuriministeriölle antamat vastaukset tutkintotavoitteista toteutetaan. Tutkintotavoitteita on mahdotonta käytännössä toteuttaa muutoin kuin aloituspaikkoja lisäämällä.

Esimerkiksi Helsingin tiedekunnassa vuosina 2021–2024 nousu olisi 270 tutkinnosta 315 tutkintoon. Vuonna 2030 Helsingin tiedekunnasta tulisi valmistua peräti 400 tutkintoa. Kun samaan aikaan myös muissa oikeustieteen yksiköissä sisäänottomäärä nousisi tuntuvasti ja avoimen väylä laajentuisi huomattavasti, olemme vakavien ongelmien edessä.

Lakimiesliitto kysyy painokkaasti: mihin tällaiset lisäykset perustuvat?

Olemme laatineet 1.10.2019 tutkintotavoitteita koskevan kannanoton ja esittäneet tietojensaantipyynnön opetus- ja kulttuuriministeriölle (ks. kannanotto Lakimiesliiton kotisivut, Uutiset, 2.10.2019).

Tietopyyntöönsä Lakimiesliitto sai varsin ylimalkaisen vastauksen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vastauksessa ministeriö viittaa siihen, että Opetushallituksen tuottaman ennakointitiedon mukaan liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen alaryhmässä yliopistokoulutuksen tutkintotarve on kasvava. Lisäksi vastauksessa todetaan muun muassa, että oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita tarvitaan enenevässä määrin myös perinteisten lakimiesammattien ulkopuolella.

Kummankaan seikan osalta vastauksessa ei tarkenneta sitä, mihin tällaiset arviot perustuvat. Tämän vuoksi Lakimiesliitto on tehnyt lisäkyselyn sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle että Opetushallitukselle. Odotamme nyt vastauksia, joissa saisimme tarkennusta siihen, minkälaisiin tietoihin ja selvityksiin ministeriön esittämät linjaukset perustuvat.

Monilla hallinnonaloilla, kuten verohallinnossa, tarvitaan digitalisaation myötä pikemminkin IT-insinöörejä kuin juristeja – kuten Lakimiespäivässä viime viikolla kuulimme.

Ministeriö viittasi myös siihen, että juristeja tarvitaan enenevässä määrin perinteisten lakimiesammattien ulkopuolella. Mielestämme tämä viittaa koulutusta vastaamattomaan työhön. Vielä on kysyttävä, mitä tehtäviä sitten esimerkiksi oikeustradenomien on ajateltu hoitavan.

Lakimiesliitto vetää nyt hätäjarrusta, koska juna menee kovaa vauhtia luulon raiteilla suuntaan, jonka määränpäästä kukaan ei tunnu oikeasti tietävän. Vetoamme päättäjiin: korkeakoulupolitiikan ja tutkintomäärien tulee perustua perusteltuihin ennakointeihin työvoimatarpeesta.

Hallitusohjemassa edellytetään, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja alueiden työllisyydestä. Nyt kysymme painokkaasti: onko olemassa selvityksiin ja tietoon perustuvaa ennustetta oikeustieteen alan työllisyydestä? Jos ennuste on tehty, lakimieskunta on oikeutettu sellaisen ennusteen viranomaisilta tietoonsa saamaan.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja