Lakiesityksistä löytynyt räikeitä puutteita

Lainvalmistelusta käytävässä keskustelussa on huomioitava perustuslainmukaisuuskysymysten lisäksi myös toinen merkittävä keskustelun- ja seurannanaihe. Se on lakiesitysten taloudellisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi.  Aihe ei sinänsä ole uusi, esimerkiksi Lakimiesuutiset käsitteli aihetta kattavasti syksyllä 2014. 

Valtioneuvosto otti lakiesitysten vaikutusten arvioinnissa ensiaskeleen oikeaan suuntaan, kun se huhtikuussa 2016 asetti ensimmäisen lainsäädännön arviointineuvoston. Toimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimii vuoden 2016 loppuun saakka oikeustieteen tohtori, dosentti Kalle Määttä. Vuoden 2017 alusta puheenjohtajan nuijan ottaa käteensä oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen. Neuvostolla on luottamushenkilöpohjalta toimiva jäsenistö ja kaksi päätoimista sihteeriä.

Arviointineuvosto ei ole tuhlannut aikaa, vaan antoi ensimmäiset lausuntonsa jo elokuussa. Tähän mennessä se on antanut kymmenen lausuntoa. Neuvosto on havainnut muutamia räikeitäkin puutteita lakiesityksissä, vai miltä nämä otteet kuulostavat:

Esitysluonnoksessa ei arvioida taloudellisia vaikutuksia euromääräisesti. (Lausunto työttömyysturvaesityksestä, 22.8.2016.)

Esitysluonnoksessa ei ole esitelty tai arvioitu vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa asetetut tavoitteet. (Lausunto perusopetusesityksestä, 12.9.2016.)

Esitysluonnoksessa on…puutteellisesti perusteltu, miten esitys konkreettisesti parantaa kilpailukykyä tai kannustaa yrittäjyyteen…esitysluonnos ei kohdista riittävästi huomiota riskiin, että esitys saattaa johtaa melko suuriin veromenetyksiin ja verotuksen monimutkaistumisesta aiheutuvaan sääntelytaakan kasvuun. (Lausunto yrittäjävähennysesityksestä, 12.9.2016.)

…vaikutukset kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin jäävät hyvin vähälle huomiolle. (Lausunto terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltoesityksestä, 23.9.2016.)

…esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi perustetun valtion kehitysyhtiön tarpeellisuus. (Lausunto valtion yhtiöomistuksesta, 20.10.2016.) 

Lakimiesliitto kiinnitti kesällä 2014 julkaistussa oikeusturvaohjelmassaan huomiota lainsäädännön vaikutusarviointien kehittämiseen ja oli yksi erillisen arviointielimen perustamista esittäneistä toimijoista. Nyt kun arviointineuvosto on aloittanut toimintansa ja sen lausuntoja lukee, tuntuu erikoiselta, että meillä ei ole aikaisemmin ollut virallista tahoa, joka ottaisi kantaa näinkin perustavanlaatuisiin puutteisiin lakiesityksissä. Arviointia siis todellakin tarvitaan.

Kun hyvään alkuun on päästy, pitäisi lakiesitysten etukäteisarvioinnin lisäksi alkaa kehittää sitä, miten lakien vaikutuksia arvioidaan sen jälkeen, kun ne ovat olleet voimassa jonkin aikaa. Näin opittaisiin sekä onnistumisista että epäonnistumisista. Mutta hoidetaan nyt ensin kuntoon nämä lakiesitykset.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja.