Blogit 2.6.2017

Esimiehet ja asiantuntijat ovat henkilöstöryhmä myös palvelualoilla

Ratkaisulla vahvistettiin ylemmät toimihenkilöt omaksi henkilöstöryhmäkseen, jolla on oikeus valita työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu edustamaan itseään yhteistoimintalain mukaisessa asiassa, vaikka työpaikalla on siellä sovellettavan työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies.

KKOn päätös liittyy LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiössä ylempien toimihenkilöiden tekemään luottamusvaltuutetun valintaan yhteistoimintaneuvotteluihin, joissa käsiteltiin ylempiä toimihenkilöitä koskevia asioita ja joissa henkilöstön edustajana toimi Vakuutusväen Liiton jäsenten valitsema luottamusmies. Vakuutusyhtiö kuitenkin kieltäytyi tunnustamasta luottamusvaltuutettua ylempien toimihenkilöiden edustajaksi.

Päätöksellä vakuuttavat perustelut

Tapausta on käsitelty niin käräjäoikeudessa, hovioikeudessa kuin nyt Korkeimmassa oikeudessa. Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työsopimuslain nojalla oikeutta valita itselleen luottamusvaltuutettua sen vuoksi, että Vakuutusväen Liiton jäsenet olivat valinneet luottamusmiehen ja ylempiin toimihenkilöihin sovellettiin ao. liiton solmimaa työehtosopimusta. Korkein oikeus perustellen päätöstään niin yhdistymisvapautta koskevalla sääntelyllä ja ammatillista järjestäytymisoikeutta koskevilla kansainvälisillä sopimuksilla kuin myös Euroopan unionin oikeudella päätyi sen sijaan siihen, että ylemmillä toimihenkilöillä on henkilöstöryhmänä oikeus valita itselleen luottamusvaltuutettu.

Päätöksellä siis tunnustettiin myös palvelualoilla esimiehet ja asiantuntijat omaksi ylemmät toimihenkilöt -henkilöstöryhmäksi. Teollisuudessa ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmä on ollut olemassa jo vuosikymmeniä työntekijät- ja toimihenkilöt -henkilöstöryhmien rinnalla. Henkilöstöryhmät muodostuvat siten organisaatiossa työtehtävien perusteella, ei järjestäytymisen tai järjestäytymättömyyden perusteella.

Ratkaisulla ei muuteta paikallista sopimista

Julkisuudessa ovat jotkin tahot tulkinneet KKOn päätöstä siten, että sillä mahdollistettiin paikallisen sopimisen laajentaminen. Siitä KKOn päätöksessä ei kuitenkaan ole kyse.

Paikallinen sopiminen perustuu valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen solmimiin työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksessa on nimittäin voitu valtuuttaa paikalliset osapuolet sopimaan työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista paikallisesti. KKOn päätöksellä ei muuteta tätä sopimusoikeutta.

Paikallista sopimustoimintaa voidaan ja sitä pitääkin kehittää. Paikallisen sopimustoiminnan kehittämisen tulee tapahtua henkilöstöedustusjärjestelmää kehittämällä.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja.

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit