Akavan linja on neuvottelujen ja sopimisen tie – tätä tietä Juristiliittokin haluaa kulkea

Juristiliitto on Akavan pöydissä etsimässä ratkaisua tulehtuneeseen työmarkkinatilanteeseen. Tähän tarvitsemme jäsentemme tukea, uskoa ja ymmärrystä. Puheenjohtaja Tuula Linna perustelee blogissaan, miksi Juristiliitto tukee Akavan linjauksia, mutta ei osallistu poliittiseen mielenilmaukseen.

Tiistaina 6.2. klo 12.00 eduskunnassa on puhemiehistön vaalit ja keskiviikkona ovat valtiopäivien avajaiset. Tiistaina tapahtuu muutakin historiallista: klo 14–16 useat akavalaiset liitot järjestävät ulosmarsseja eri puolilla Suomea.

On todella ikävä todeta, että tähän pisteeseen on nyt jouduttu. Akava on koko syksyn puhunut työmarkkinoita koskevien uudistusten tekemisestä työmarkkinatoimijoiden yhteistoimin. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tapasi 13.10.2023 pääministeri Petteri Orpon ja luovutti vetoomuksen, jossa esitetään neuvotteluiden pikaista aloittamista, jotta työmarkkinat eivät ajaudu kriisiin.

Työelämää on uudistettava – kompromisseja tarvitaan

Joulukuun alussa Akava esitti oman pakettinsa erilaisia tasapainottavia tekijöitä, joiden avulla voitaisiin päästä eteenpäin työelämän kehittämisessä.

Akava ei ole missään vaiheessa teilannut koko hallitusohjelmaa työmarkkinoiden osalta läpimädäksi tai politikoinut hallitusohjelmakirjauksilla, vaan on suhtautunut moniin hallituksen tavoitteisiin myönteisesti, esimerkiksi elinkeinoelämän vakauteen ja työllisyysvaikutusten aikaansaamiseen.

Akavan tarkoituksena ei missään nimessä ole vahingoittaa yhteiskuntaa, häiritä elinkeinoelämää tai horjuttaa hallitusta. Akavan tavoitteet eivät ole hallitusvastaisesti poliittisia vaan nimenomaan konsensuksen hakemista niin, että yhteiskunnan työelämäuudistuksissa päästäisiin hallitusti ja yhteisymmärryksessä eteenpäin.

Kaikki joutuvat tekemään kompromisseja. Työelämäuudistuksia pitäisi pystyä harkitsemaan rauhassa lainmuutosten vaikutusarvioinnit huolella tehden.

Erityistä huolta nuorten asemasta

Akava on kiinnittänyt huomiota muun muassa määräaikaisten työsuhteiden ongelmiin sekä tarpeeseen kehittää sovittelujärjestelmää. Raskaus- ja perhevapaalta palaavan aseman tulee olla turvattu. Jos irtisanomissuojaa heikennetään, tarvitaan kompensoivia ja tasapainottavia tekijöitä.

Psykososiaalisen kuormituksen hallintaan olisi saatava uusia keinoja. Tämä edistäisi myös työurien pidentämistä. Akava ei ole vastustanut kategorisesti työttömyysturvan heikennyksiä, mutta on vaatinut muutoksen maltillisempaa toteuttamista.

Samapalkkaisuutta tulee edistää konkreettisin tavoittein. Olisi myös tärkeää, että yhteiskunnassa olisi aikuiskoulutustuen korvaava tukimalli, joka mahdollistaa uravaihdokset. Juristit harvoin haluavat kouluttautua muihin ammatteihin, mutta enpä ihmettelisi, jos joku haluaisi aikuisiällä kouluttautua juristiksi.

Juristiliitto on erityisen huolissaan nuorten aseman heikennyksistä. Jo nyt esimerkiksi valtionhallinnossa on aivan liikaa määräaikaisia palvelussuhteita. Moni juristi elää epävarmuudessa määräaikaisuuksien varassa. Juuri ne alat, joissa on pitkiä määräaikaisuuksien ketjutuksia, saattavat kärsiä veto- ja pitovoiman puutteesta.

Vaikutamme Akavan pöydissä – neuvottelujen puolesta

Mutta takaisin tiistaihin helmikuun 6. päivään. Missä ovat juristien ulosmarssit?

Juristiliittoon kuuluu suuri määrä virkamiehiä, jotka ulosmarsseissaan osallistuisivat laittomaan työtaistelutoimeen. Yksityisen sektorin juristit puolestaan työskentelevät muun muassa asianajotoimistoissa, joissa ulosmarssi tuskin merkitsisi näkyvää demonstraatiota. Syksyllä tehty jäsenkysely osoitti, että juristikunnan näkemys työtaistelutoimiin osallistumisesta on hajaantunut.

Juristiliiton hallitus on tehnyt päätöksen, että tässä tilanteessa Juristiliitto ei liittona osallistu työtaistelutoimiin.

Liitossa ymmärrämme täysin Akavan turhautumisen siihen, että tarjous tai oikeastaan vaatimus neuvottelujen aloittamisesta suomalaisen työelämän kehittämiseksi ei ole saanut vastakaikua. On tietenkin nurinkurista, että täytyy ryhtyä voimatoimiin, jotta päästäisiin sovun rakentamisen alkuun. Muu ei ole auttanut.

Juristiliitto ei suinkaan seuraa passiivisena sivusta, kun muut osallistuvat työtaistelutoimiin. Olemme olleet mukana Akavan hallituksessa tekemässä päätöksiä ja linjauksia. Arvostamme sitä Akavassa vallitsevaa jäsenliittojen autonomiaa, että jokainen jäsenliitto voi päättää oman tapansa, millä ajaa yhteisiä akavalaisia tavoitteita. Juristiliitto on ainakin vielä tässä tilanteessa halunnut jatkaa sillä tiellä, että korostamme yhteen pöytään istumisen tärkeyttä.

Juristiliitto siis tukee Akavan ja 600 000 korkeakoulutetun linjaa, mutta emme ole lähdössä poliittisiin mielenilmauksiin.

Neuvottelujen korostaminen on tärkeää tässä kriisiytyneessäkin tilanteessa.  Juristiliitossa emme halua heittää hanskoja tiskiin ja katsoa tilanteen ajautumista täydelliseen umpikujaan, joka horjuttaa suomalaista vakautta ja turvallisuutta ja saattaa jättää pitkät arvet yhteiskuntaan. Neuvotellen on ennenkin löydetty ratkaisut.

Tarvitsemme Juristiliiton linjalle jäsentemme tukea, uskoa ja ymmärrystä – ja sitä tarvitsee koko suomalainen työelämä. Kysymys on myös mallin näyttämisestä nuorille. Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin sanoin: on tärkeää, että työmarkkinoilta jätetään nuorille sopimisen perintö, ei konfliktin perintö.