Lausunto Oikeuspalveluvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 

1. Yleiset kommenttinne asetusluonnoksesta

Nyt lausuntokierroksella oleva asetusluonnos liittyy Oikeuspalveluviraston toimistorakenteen ja toimipaikkaverkoston uudistamista koskevaan kokonaisuuteen, josta Juristiliitto on antanut lausunnon 11.6.2026. Tässä lausunnossa esitetyt keskeiset huomiot ovat edelleen ajankohtaisia myös nyt käsiteltävän asetusluonnoksen osalta.

Palvelujen yhdenmukaistamiseen, johtamisrakenteen selkeyttämiseen ja toiminnan kehittämiseen tähtäävät tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Oikeusapu-, edunvalvonta- sekä talous- ja velkaneuvontapalveluilla on kuitenkin keskeinen merkitys kansalaisten oikeusturvan toteutumisessa, minkä vuoksi rakenteellisia uudistuksia tulee arvioida myös palvelujen saavutettavuuden, henkilöstövaikutusten ja asiakkaiden yhdenvertaisen aseman näkökulmasta. Nyt näitä vaikutuksia ei ole arvioitu riittävän konkreettisesti erityisesti henkilöstön näkökulmasta.

Uudistuksen toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, ettei hallinnollisten rakenteiden keskittäminen johda palvelujen etääntymiseen asiakkaista tai henkilöstön työskentelyedellytysten heikentymiseen. Tähän vaikuttavat muun muassa työntekopaikkojen sijainti ja laatu, työn järjestämisen periaatteet, työkuorman jakautuminen, esihenkilötyön toimivuus sekä työn vaativuustasojen muutosten huomiointi. Esimerkiksi etäjohtaminen on monille esihenkilöille ja työntekijöille uusi toimintatapa, ja sen epäonnistuminen voi etäännyttää esihenkilöitä henkilöstöstä. Tämä voi heikentää esihenkilöiden mahdollisuuksia tukea työkykyä, seurata työhyvinvointia, huolehtia perehdyttämisestä ja toteuttaa varhaista tukea. Esihenkilöille tulee siksi varmistaa tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa nämä tehtävät tarkoituksenmukaisesti myös uudessa rakenteessa. Muutosten vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä kustannuksiin tulee seurata systemaattisesti myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. Vaikka muutoksen arvioidaan tuovan säästöjä, säästötavoitteiden rinnalla on arvioitava myös kustannuksia, joita syntyy esimerkiksi matkustamisesta, perehdytyksistä, muutosjohtamisesta ja henkilöstön mahdollisesta kuormituksen kasvusta.

2. Edunvalvontatoimistojen määrä, alueet ja nimet

Juristiliitto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen, jonka mukaan yleinen edunvalvonta järjestettäisiin viidessä edunvalvontatoimistossa. Edunvalvonnan tehtävissä korostuvat henkilökohtaiset tapaamiset, käynnit päämiesten luona sekä paikallistuntemus, minkä vuoksi palvelujen alueellisella saavutettavuudella on erityinen merkitys. Kaikkia edunvalvonnan tehtäviä ei voida hoitaa täysimääräisesti etäyhteyksin tai paikkariippumattomasti.

Toimistojen määrän huomattava vähentäminen voi lisätä matkustamisen tarvetta sekä henkilöstölle että asiakkaille ja heikentää palvelujen käytettävyyttä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien päämiesten näkökulmasta. Vaikutuksia on myös henkilöstön hyvinvointiin, työn tuottavuuteen ja henkilöstön pysyvyyteen. Muutoksen vaikutuksia palvelujen tosiasialliseen saatavuuteen tulee seurata huolellisesti ja tarvittaessa arvioida toimistorakennetta uudelleen.

Toimistojen nimistön tulee olla selkeä, alueellisesti ymmärrettävä ja mahdollisimman yhdenmukainen oikeusapu-, edunvalvonta- sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen välillä. Nimistöä tulee arvioida asiakaslähtöisesti ja yhdenmukaisuuden näkökulmasta.

3. Talous- ja velkaneuvontatoimistojen määrä, alueet ja nimet

Talous- ja velkaneuvonnan organisatorisen aseman selkeyttäminen on lähtökohtaisesti perusteltua. Mikäli muutos tukee palvelujen laadun, yhdenmukaisuuden ja johtamisen kehittämistä, se on kannatettava. Nyt esitetty viiden toimiston malli ei kuitenkaan ole välttämättä henkilöstön tai asiakkaiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisin ratkaisu edellä avatulla tavalla.

Toimistojen määrän huomattava vähentäminen voi lisätä matkustamisen tarvetta sekä henkilöstölle että asiakkaille ja heikentää palvelujen käytettävyyttä erityisesti niiden asiakkaiden näkökulmasta, joiden elämäntilanne on taloudellisesti tai sosiaalisesti kuormittunut. Muutoksella voi olla vaikutuksia myös henkilöstön hyvinvointiin, työn tuottavuuteen ja henkilöstön pysyvyyteen. Palvelujen tosiasiallista saatavuutta tulee seurata huolellisesti ja tarvittaessa arvioida toimistorakennetta uudelleen.

Samalla on tärkeää huomioida, että talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat ovat usein taloudellisesti tai sosiaalisesti kuormittuneessa elämäntilanteessa, jolloin henkilökohtaisen palvelun merkitys korostuu. Etäpalvelut voivat täydentää palvelutarjontaa, mutta ne eivät kaikissa tilanteissa korvaa kasvokkaista asiointia. Lisäksi merkitystä on erityisesti varhaisella neuvonnalla, selkeällä viestinnällä ja saavutettavilla palveluilla. Palvelujen keskittämisen vaikutuksia asiakkaiden palvelujen käyttöön ja saavutettavuuteen tulee seurata tarkasti.

Myös talous- ja velkaneuvontatoimistojen nimissä tulee noudattaa edellä todettua selkeyden, alueellisen ymmärrettävyyden ja palvelujen välisen yhdenmukaisuuden tavoitetta.

4. Oikeusaputoimistojen määrä, alueet ja nimet

Oikeusaputoimistojen osalta ehdotettu rakenne on perustellumpi kuin edunvalvonnan ja talous- ja velkaneuvonnan osalta, koska valmistelussa on huomioitu oikeusavun erityispiirteitä, kuten esteellisyyskysymykset ja oikeussuojan saatavuuteen liittyvät näkökohdat. Jatkovalmistelussa tulee kuitenkin huomioida mahdollinen lisääntynyt asiointi- ja neuvontatarve valtionavustusta saavien järjestöjen toimintaan liittyvien leikkauksien vuoksi.

Toimistojen määrän huomattava vähentäminen voi lisätä matkustamisen tarvetta sekä henkilöstölle että asiakkaille ja heikentää palvelujen käytettävyyttä erityisesti silloin, kun asiakkaan asia edellyttää henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa tai nopeaa reagointia. Muutoksella voi olla vaikutuksia myös henkilöstön hyvinvointiin, työn tuottavuuteen ja henkilöstön pysyvyyteen. Oikeusavun tosiasiallista saatavuutta tulee seurata huolellisesti, ja toimistorakennetta on tarvittaessa arvioitava uudelleen.

Toimistojen yhdistäminen voi myös lisätä esteellisyystarkastusten määrää ja monimutkaisuutta. On tärkeää huolehtia siitä, että esteettömän oikeusavun järjestäminen onnistuu sujuvasti eikä johda asiakkaiden asioinnin kohtuuttomaan vaikeutumiseen tai viivästymiseen. Lisäksi oikeusavun saatavuutta tulee seurata erityisesti alueilla, joilla yksityisiä oikeudellisia palveluja on vähän tarjolla.

Oikeusavun asiakkaiden kannalta asioiden käsittelyyn liittyvät viivästykset ovat erityisen ongelmallisia. Kiireellisyys voi liittyä esimerkiksi määräaikoihin, tuomioistuinkäsittelyn ajankohtaan tai asiakkaan elämäntilanteeseen. Esteellisyystilanteessa asiakas voi joutua asioimaan maantieteellisesti tai organisatorisesti etäisessä toimistossa, jolloin asiointi toteutetaan mahdollisesti etäyhteyksin. Tämä voi olla ongelmallista erityisesti silloin, kun asiakkaalla ei ole riittäviä valmiuksia ymmärtää oikeudellista asiaansa, käyttää sähköisiä palveluita tai hoitaa asiaansa ilman henkilökohtaista tukea. Pahimmillaan tällainen tilanne voi heikentää asiakkaan oikeusturvaa.

Vastaavat selkeyden, alueellisen ymmärrettävyyden ja palvelujen välisen yhdenmukaisuuden vaatimukset koskevat myös oikeusaputoimistojen nimistöä.

5. Ehdotus viroista, joissa edellytetään erinomaista ruotsin kielen taitoa ja hyvää suomen kielen taitoa

Kielellisten oikeuksien turvaaminen käytännössä on tärkeää sekä oikeusavussa, yleisessä edunvalvonnassa että talous- ja velkaneuvonnassa. Ehdotettu sääntely on lähtökohtaisesti perusteltu ja tukee erityisesti ruotsinkielisen väestön oikeutta saada palvelua omalla kielellään.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen edellyttää kuitenkin riittäviä henkilöstöresursseja, toimivia sijaisjärjestelyjä ja pitkäjänteistä henkilöstön osaamisen sekä pysyvyyden kehittämistä. Kielitaitovaatimusten vaikutukset rekrytointiin ja henkilöstön saatavuuteen tulee huomioida jatkossakin. Lisäksi nykyisen henkilökunnan sijoittumismahdollisuudet eivät saa kaventua kohtuuttomasti, eikä henkilöstön asema saa heikentyä esimerkiksi asianmukaisten siirtymäjärjestelyjen puutteen vuoksi.

Jatkovalmistelussa on arvioitava myös saamenkielisen palvelun järjestämistä uudessa toimistorakenteessa. Arviossa tulee huomioida, miten henkilöstöresurssit turvataan ja miten varmistetaan, etteivät palvelut etäänny kohtuuttomasti henkilöiltä, joilla on oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisasioinnissa.

6. Edunvalvonnan sijaistoimistot

Kahden sijaistoimiston malli on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukainen ja toiminnan joustavuutta lisäävä ratkaisu. Ennakoiva malli voi edistää esteellisyystilanteiden tehokasta hoitamista ja turvata palvelujen jatkuvuutta.

Sijaisjärjestelyissä tulee kuitenkin ensisijaisesti huomioida päämiehen etu, palvelun saavutettavuus ja kielellisten oikeuksien toteutuminen. Hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus ei saa johtaa tilanteisiin, joissa asiakkaan asiointi vaikeutuu tai palvelu etääntyy kohtuuttomasti asiakkaasta.

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi