Työssä AIPAn ongelmat eivät päättyneet käyttökatkoon Oikeushallinnon sähköisen AIPA-järjestelmän loppukesän vakava käyttöhäiriö on ohi, mutta käyttäjien kritiikki jatkuu. Järjestelmää pidetään hitaana ja kankeana, vaikka sen pitäisi sujuvoittaa oikeusprosesseja. Tuomioistuinvirastossa moitteisiin suhtaudutaan vakavasti. 15.9.2026 | Lukuaika: 6 minuuttia Teksti Päivi Brink kuvat ja videot Getty Images Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Elokuun puolivälissä AIPA-järjestelmän kaatuminen vaikeutti huomattavasti oikeusjärjestelmän toimintaa koko Suomessa. Ensin järjestelmä hidastui merkittävästi, ja lopulta sen käyttö estyi täysin. Laaja tuotantohäiriö alkoi 17. elokuuta ja päättyi aamulla 20. elokuuta 2026. Tuomioistuinviraston kehitysosaston johtaja Marko Loisa kertoo, että järjestelmän käyttö palautui normaaliksi, kun ongelmat selvitettiin ja juurisyyt eristettiin. Ongelmat liittyivät järjestelmän koodin laatuun. – Näin laajoja ongelmia AIPA-järjestelmässä ei ole ennen ollut. Järjestelmässä todettiin pullonkaula, joka ruuhkautti palvelun. Korjaus on edelleen meneillään, mutta käyttäjille ongelma ei enää näy, eikä ole syytä olettaa sen toistuvan. Näin vakava käyttöhäiriö olisi pitänyt pystyä ennakoimaan ja estämään, Loisa sanoo. AIPAa on hankala käyttää myös sen toimiessa normaalisti Juristiliiton hallituksen varapuheenjohtaja Sami-Petteri Seppä on Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari. Hän käyttää työssään jatkuvasti AIPAa, joka otettiin rikosasioiden hoidossa käyttöön vuonna 2024. – AIPA tuntui heti alusta alkaen vanhentuneelta järjestelmältä, joka ei ole käyttäjäystävällinen. Järjestelmässä on hyviäkin puolia, kuten automaattinen arkistointi ja jonkinlainen yhteys väestörekisteriin. Siitä puuttuu kuitenkin monia keskeisiä toiminnallisuuksia, joilla voitaisiin nopeuttaa ja helpottaa tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen työtä. Lisäksi isoja juttuja pitää käytännössä hallinnoida AIPAn ulkopuolella, Seppä toteaa. ”Järjestelmä on ihan aidosti hidastanut työntekoa.” Sami-Petteri Seppä Tavoitteena järjestelmän käyttöönotossa oli sähköistää ja digitalisoida oikeusprosesseihin liittyvät aineistot. Seppä kaipaa järjestelmään tiettyjen asioiden automatisointia. – AIPA voisi esimerkiksi tunnistaa rikosnimikkeen perusteella tuomittavan rikosuhrimaksun, sakon muuntokelpoisuuden tai huomauttaa tiettyjen laista tulevien määräaikojen ylittymisestä tai alittumisesta. Koko tuomion ja tuomiolauselman rakentaminen on hidasta, eikä siinä ole hyödynnetty minkäänlaista automaatiota tai päättelyä. Kaikki tehdään täysin käsin. Järjestelmä on ihan aidosti hidastanut työntekoa, hän jatkaa. Syyttäjät kaipaavat parempaa yhteyttä Wordin ja AIPAn välille Aluesyyttäjä Aleksi Turunen on Suomen Syyttäjäyhdistyksen hallituksen jäsen ja kommentoi AIPAa syyttäjän näkökulmasta. – Ydinongelma järjestelmässä on, että sitä ei ole tehty syyteharkintaa tekevien syyttäjien tarpeisiin. AIPA ei tehosta tai nopeuta syyttäjän työtä. Se nopeuttaa asiakirjaliikennettä eri toimijoiden välillä, mutta se ei lyhennä asian käsittelyaikaa syyttäjän työpöydällä, Turunen toteaa. Korjauksia tehtäessä pitää kulkea edestakaisin AIPAn ja Wordin väliä. Yhtenä suurimpana ongelmana Turunen näkee sen, että haastehakemuksesta luodaan Word-tiedosto, mutta AIPA ja Word eivät keskustele keskenään. Haastehakemuksen muokkauksia ei voi pääsääntöisesti tehdä Wordiin, vaan korjauksia tehtäessä pitää kulkea edestakaisin AIPAn ja Wordin väliä. Hänen mukaansa isoimmissa jutuissa kaikki pitää tallentaa AIPAn ulkopuolelle, jotta voi olla varma, että materiaalit ovat käytössä kriittisellä hetkellä. Esimerkiksi vangitun asiassa asiakirjat saatetaan joutua lähettämään käräjäoikeuteen AIPAn lisäksi myös sähköpostitse, jotta asia tulee varmasti ajoissa vireille. – Järjestelmän käytössä ei voi luottaa siihen, että määräaikasidonnaiset asiat tulevat vireille käräjäoikeuksissa ajoissa. AIPAn lähetystoimintoon tulisi voida luottaa, Turunen sanoo. Tuomioistuinvirasto vastaa kritiikkiin Tuomioistuimien tukipalveluja tuottaa ja tietojärjestelmien kehitystä ohjaa Tuomioistuinvirasto. Se ohjaa yhdessä Syyttäjälaitoksen kanssa AIPAn sisällön kehittämistä. Kehittämistarpeita käydään läpi säännöllisesti AIPAn ylläpitopalveluista vastaavan Oikeusrekisterikeskuksen ja sen käyttämän yksityisen IT-palveluntuottajan kanssa. – On erittäin tärkeää, että voimme ennakoida AIPA-järjestelmän ja muidenkin tietojärjestelmien ongelmia ja korjata ne ennen kuin ongelmat näkyvät käyttäjille. Järjestelmää testataan jatkuvasti, Loisa kertoo. Hän kommentoi myös kritiikkiä automaation puutteesta. – AIPA-järjestelmä sisältää runsaasti automaatiota ja päättelytoimintoja, jotka eivät kaikki näy käyttäjälle. Järjestelmä esimerkiksi tarjoaa usein käyttäjän valintojen perusteella soveltuvat seuraavat vaihtoehdot. Rikosasiassa järjestelmä muun muassa muodostaa käyttäjän valintojen perusteella tuomiolauselman ja sen jakelutiedot vastaanottaviin järjestelmiin ja suorittaa jakelut. ”Budjetti ei riitä kaikkeen. Ensisijaista on varmistaa, että järjestelmä toimii vakaasti.” Marko Loisa Loisa vakuuttaa, että käyttäjäpalautteeseen suhtaudutaan erittäin vakavasti. Käyttäjäkyselyitä tehdään tietyin väliajoin. Viimeisimmässä kyselyssä AIPA sai tuomioistuinten käyttäjiltä arvosanaksi noin 2,7/5, joten parannettavaa on. Tänä vuonna käyttöön ovat tulossa esimerkiksi liityntä rikosrekisteriin ja sähköisen asiointipalvelun OmaTuomioistuimen laajennus rikosasioihin. – Otamme palautetta mielellämme vastaan. Palaute ohjaa järjestelmäkehitystyötä, mutta meidän on priorisoitava tarpeita. Budjetti ei riitä kaikkeen. Ensisijaista on varmistaa, että järjestelmä toimii vakaasti, Loisa painottaa. Oikeusprosessien sähköistäminen etenee askel kerrallaan Loisan mukaan AIPAlla ja hallinto- ja erityistuomioistuinten käyttämällä HAIPAlla on ollut merkittävä rooli paperittomaan, sähköiseen työskentelyyn siirtymisessä. – Työskentely AIPAn ja HAIPAn avulla on lähes kokonaan digitaalista, ja niissä arkistointi tapahtuu myös digitaalisesti. Lisäksi tuomioistuinten asiakkaille on toteutettu sähköisiä asiointipalveluja, joiden kattavuutta lisätään. Kehitämme jatkossa myös pienempiä järjestelmiä, kuten käräjäoikeuksien summaaristen riita-asioiden käsittelyyn tulevaa järjestelmää. Videotallenneuudistus on merkittävä muutos, sillä se mahdollistaa lokakuusta alkaen käräjäoikeuden henkilötodistelun tallentamisen. Hovioikeus ja korkein oikeus ottavat suullisen todistelun vastaan pääsääntöisesti videotallenteelta, eli todistajien ei ole enää tarpeen mennä esittämään kertomustaan uudelleen. Sähköiset aineistot mahdollistavat tekoälytyökalujen käytön Tekoälyn käyttöön liittyy paljon tietoturvarajoitteita oikeuslaitoksessa. Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia kartoitetaan. – Euroopan unionin tekoälyasetuksen mukaan oikeudenhoito on suuren riskin käyttöaluetta, joten tekoälyä voi hyödyntää lainkäytössä vain tiukoin reunaehdoin. Liikkeelle kannattaa lähteä vaiheittain ja riskit tunnistaen esimerkiksi tukiprosesseista. Pilvipalvelujen riskit huomioon ottaen suljettu ympäristö voisi tukea tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa. Näitä ratkaisuja muun muassa Oikeusrekisterikeskus selvittää, Loisa toteaa. Tekoälyn käyttöön liittyy paljon tietoturvarajoitteita oikeuslaitoksessa. Tuomioistuinvirasto on kirjannut omat periaatteensa tekoälyn käyttöön. – Tämän syksyn aikana alkaa verkostoyhteistyö, jossa luomme yhteiset periaatteet tekoälyn hyödyntämiseen koko tuomioistuinlaitokselle. Mukana on edustajia kattavasti koko tuomioistuinlaitoksesta, Loisa kertoo. Mikä on AIPA? AIPA on yleisten tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen ja Oikeusrekisterikeskuksen yhteinen, sähköinen asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä, jota käyttää noin neljä tuhatta virkamiestä. Järjestelmää käytetään esimerkiksi asioiden vireille laittamiseen, syytteiden nostamiseen, haastamiseen ja tuomioiden antamiseen. Se on maksanut valtiolle noin 87 miljoonaa euroa. Järjestelmää rakennettiin yli kymmenen vuotta, ja kokonaisuuden valmistuminen myöhästyi useita vuosia alkuperäisestä aikataulusta. Järjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain vuodesta 2016 alkaen. Artikkelia on päivitetty 16.9.2026. Marko Loisan nimike on korjattu ja Tuomioistuinviraston roolia AIPAn kehittämisessä on täsmennetty. Luitko jo nämä? Työssä 2.9.2026 Ainejärjestö on opiskelijan oma yhteisö Työssä 25.8.2026 5 vinkkiä oikkarin fuksivuoteen Työssä 20.8.2026 Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat näkevät oikeudenhoidon kipukohdat Takaisin ylös
