Työssä

Oman suunnan löytäminen voi vaatia yrityksiä ja erehdyksiä

Valmistuminen lähestyy, mutta olo on epävarma. Mitä tehdä, jos pelkää, ettei ole suunnannut opintojaan oikein? Mitä jos harjoittelutkin kuluivat töissä, jotka eivät enää innosta?

12.11.2025 | Lukuaika: 2 minuuttia

Teksti Merilla Kivineva

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

1. Jokainen työ opettaa

Työuran alussa kannattaa ottaa vastaan ne mahdollisuudet, jotka saa. Jokainen työ opettaa lisää substanssista ja työelämästä. Samalla työ on mahdollisuus oppia itsestään: Millaisista työtehtävistä, tiimistä ja työilmapiiristä tykkään, mistä taas en?

Uralla on helpompaa jatkaa eteenpäin, kun kokemus karttuu ja omat haaveet ja unelmat kirkastuvat.

2. Haaveet saavat muuttua

On tavallista kokea valmistuessa epävarmuutta tulevaisuudesta. Mitään ei ole lopullisesti menetetty, vaikka harjoittelut ja opinnot olisivat suuntautuneet eri oikeudenaloille kuin uudet unelmat.

Omat urahaaveet saavat ja niiden kuuluukin muuttua, eikä oman unelmatyön tarvitse olla kirkkaana mielessä heti valmistuessa. Tavoitteet ja unelmat elävät ajassa – emme vielä edes tiedä kaikista tulevaisuuden työtehtävistä. Esimerkiksi tekoäly muuttaa maailmaa ja työelämää.

3. Luota tunteeseen

Lopulta kukaan muu ei voi päättää puolestasi, onko suunta oikea. Jos työ tuntuu hyvältä ja nautit siitä, suunta on oikea. Jos tunne myöhemmin muuttuu tai on alusta alkaen jotain muuta, se on aivan yhtä oikein. Se ei ole huono asia, vaan kertoo, että jonkinlainen suunnanmuutos uralla voi olla tarpeen.

Mene sitä kohti, mikä tuntuu hyvältä!

4. Kukaan ei ole valmis

Kokeneetkin juristit pohtivat, mitä haluaisivat tehdä tai voisivatko he vaihtaa suuntaa ja opetella uutta. Työelämä onkin jatkuvaa oppimista.

Tiedonhakuakin voi tehdä loputtomasti, mutta usein vasta kokeilemalla oppii, mikä oikeudenala tai millaiset työtehtävät ovat mieluisimpia. Mieltymykset voivat muuttua myös elämäntilanteiden mukana.