Ilmiöt

Laadukas lainvalmistelu vaatii parempaa johtamista

Tuore selvitys paljastaa tyytymättömyyden lainvalmistelun johtamista ja poliittista ohjausta kohtaan. Selvitysryhmä esittää lainsäädännön laadun parantamiseksi uutta laatumittaristoa ja säännöllistä laadun kehityksen seurantaa.

2.3.2023 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Matti Keränen

kuvat ja videot istock

Kuuntele juttu

Lainsäädännön laatua on seurattava Suomessa nykyistä systemaattisemmin, esittää valtioneuvoston julkaisema Kohti laadukasta lainsäädäntöä -raportti.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) torstaina 2. maaliskuuta julkaisema raportti esittää kuusi kehityskohdetta lainsäädännön laadun parantamiseksi.

Raportin tärkeimmät suositukset liittyvät lakien valmistelun johtamiseen ja resursointiin sekä lainsäädännön laadun seurannan uusiin menetelmiin.

Uutta tietoa valmistelun laadusta

Lainsäädännön laadusta on käyty viime vuosina runsaasti kriittistä keskustelua. Muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöysti on vaatinut nopeita toimenpiteitä lainvalmistelun laadun parantamiseksi.

Tähän mennessä suomalaisen lainvalmistelun laadusta ei ole kerätty systemaattisesti vertailukelpoista tietoa.

Selvitysryhmä pyrkii paikkamaan tätä puutetta uudella lainvalmistelun laatumittaristolla ja säännöllisesti toteuttavalla laatubarometrilla. Se yhtenäistäisi kriteerit, joilla ministeriöiden lainvalmistelun laatua ja johtamista olisi mahdollista arvioida.

Tutkimusryhmä testasi kehittämänsä laatubarometrin osana tehtyä selvitystä. Barometriin vastasi 800 vastaajaa eri ministeriöistä ja keskeisistä sidosryhmistä.

Johtaminen ja poliittinen ohjaus hiertävät

Kyselyn vastaukset paljastavat, että ministeriöissä ja laajemmin sidosryhmissä kytee tyytymättömyyttä valmistelun johtamista kohtaan.

Puolet barometrin vastaajista pitää lainvalmistelun johtamista epäselvänä. Kritiikkiä saavat niin ministeriöiden virkajohto kuin lainvalmistelun poliittinen johtaminen.

– Virkajohdon saaman kritiikin taustalla ei ole johdon välinpitämättömyys. Ministeriöiden johto ei yksinkertaisesti ehdi keskittyä riittävästi vireillä oleviin lakihankkeisiin niiden suuren määrän vuoksi, arvioi selvityshanketta johtaneen Frisky&Anjoy Oy:n toimitusjohtaja Petri Uusikylä.

Poliittista johtamista kuvaillaan virkakunnan vastauksissa paikoin mikromanageeraukseksi. Ministereiden poliittiset valtiosihteerit ja erityisavustajat ohjailevat valmistelua joskus pikkutarkasti.

Poliittista johtamista kuvaillaan paikoin mikromanageeraukseksi.

Juristiliittoon on kantautunut samaa viestiä.

– Laadukasta lainsäädäntöä ei voi tehdä kovan poliittisen paineen alla. Siihen tarvitaan riittävät resurssit ja työrauha, sanoo Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

– Valmistelun lisäksi lakien vaikuttavuuden seurantaa on parannettava, hän jatkaa.

Uusikylän mukaan puolueiden olisi käytävä keskustelua poliittisen ohjauksen pelisäännöistä ja määriteltävä, miten poliittinen tahto välittyy lainvalmisteluun parhaimmalla tavalla laadun kannalta.

Sidosryhmät mukaan jo esivalmisteluun

Laatubarometri paljastaa myös lainvalmistelun eri sidosryhmien tyytymättömyyden nykyiseen valmisteluprosessiin.

Kritiikkiä herättää erityisesti lausuntomenettely. Sidosryhmien näkemykset kerätään valmistelun loppuvaiheessa, jolloin hallituksen esitys on jo lähes valmis. Sidosryhmien vastausten perusteella lausuntojen vaikutukset itse lakiesitykseen jäävät usein vähäisiksi.

– Kuullaan, mutta ei kuunnella, tiivisti eräs vastaaja osuvasti, Uusikylä kertoo.

Sidosryhmiä kuullaan, mutta ei kuunnella.

Satojen, paikoin tuhansien lausuntojen läpikäyminen kuormittaa myös ministeriöitä, mutta lausuntojen hyödyt jäävät käyttämättä.

– Sidosryhmien kuuleminen on olennainen osa valmistelutyötä, ja sitä pitäisi tehdä nimenomaan etupainotteisesti, Tilander arvioi.

Uusikylä muistuttaa, että mikään ei estäisi ministeriöitä kuulemasta sidosryhmiä jo esivalmistelun aikana. Tätä tehdään kuitenkin vain yksittäistapauksissa.

Uusikylän mukaan hyviä esimerkkejä sidosryhmien varhaisesta osallistamisesta on tarjolla. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain uudistamisessa yksittäisen virkahenkilön päätös osallistaa sidosryhmät jo esivalmisteluvaiheessa tuotti onnistuneen lopputuloksen.

Virkakunnan johtaminen pitäisi päivittää

Osahaasteensa työtapojen uudistamiselle tuo myös virkakunnan sukupolvenvaihdos.

– Nuoremmilla tekijöillä ei ehkä ole kokemuksen tuomaa itsevarmuutta tehdä asioita toisin kuin on totuttu, Uusikylä arvioi.
Tämä on haaste johtamiselle.

– Uusi sukupolvi vaatii eri tavalla sparrausta ja keskustelevaa otetta. Johtamiselta odotetaan oikeutetusti paljon enemmän kuin aikaisemmin – mutta onko se muuttunut vaatimusten mukana, Tilander kysyy.

Kohti laadukasta lainsäädäntöä -raportin valmistelusta vastasivat tutkimusyhtiöt Frisky&Ajoy Oy ja 4Front Oy sekä Itä-Suomen yliopisto.

Linkki raporttiin