Työssä

Juristien työnsaanti sakkaa suhdanteiden takia

Ei vain vastavalmistuneiden, vaan kaikkien juristien työllistyminen on hidastunut. Yritysten heikolla taloustilanteella ja tullikiistoilla on siinä osansa. Juristiliiton aktiivinen vaikuttamistyö juristien koulutusmäärän rajoittamiseksi näyttää nytkin voimansa.

4.6.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Katja Alaja

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

Aika moni juristi on ihmetellyt sitä, miksi ei ole päässyt haastatteluihin tai miksi työnhaku kestää aiempaa kauemmin. Tällä hetkellä työn saaminen edellyttää todella kovaa panostamista hakemiseen, koska hakijoita on paljon suhteessa vapaisiin työpaikkoihin.

Näin sanoo juristeja ura-asioissa sparraava uravalmentaja Heidi Hännikäinen Juristiliitosta. Hän painottaa, että kaikkien juristien on aiempaa vaikeampaa saada töitä. Luvutkin sen kertovat: viime heinäkuussa työttömiä juristeja oli 450, kun nyt vuoden 2025 helmikuussa työttömien juristien määrä oli kivunnut 557:ään. Luvuissa mukana olevien vastavalmistuneiden juristien työttömyystrendi on samansuuntainen: edelliskesän 40:stä on noustu 65:een.

– Työttömiä juristeja on enemmän kuin moneen vuoteen, mutta työttömien määrä on vaihdellut aiemminkin, Hännikäinen toteaa.

Esimerkinomaisesti vuonna 2011 työttömiä juristeja oli 308 ja vuonna 2015 heitä oli 470. Muutamina piikkivuosina on noustu yli 500:n – esimerkiksi koronavuonna 2020 työttömiä juristeja oli 546. Tuolloin vastavalmistuneita työttömiä juristejakin oli paljon, 86. Vuosina 2011–2023 vastavalmistuneiden työttömien juristien määrä vaihteli 21–69:n välillä.

Työllistyminen vaikeaa muillakin asiantuntijoilla

Hännikäinen näkee työttömyyden taustalla suhdannehaasteita. Suomen talouskehitys on ollut jäissä ja lukeutuu euroalueen heikoimpiin. Yritysten investointihalukkuus on vähäistä. Lisäksi ilmassa on Yhdysvaltain tempoilevan talouspolitiikan aiheuttamaa globaalia turbulenssia, ja monet maat ovat ajautumassa keskinäiseen kauppasotaan. Tällaisessa tilanteessa yritykset ovat tavanomaista varovaisempia työllistäjiä.

Kun valtiokin säästää, ei eläkkeelle jääminen välttämättä tarkoita uuden henkilön palkkaamista tilalle.

– On hyvä tiedostaa, että puhumme rakenteellisesta ilmiöstä, joka heikentää työllistymistä eri asiantuntija-aloille, Hännikäinen sanoo.

Kun valtiokin säästää, ei eläkkeelle jääminen välttämättä tarkoita uuden henkilön palkkaamista eläköityneen tilalle. Kilpailu työpaikoista on erittäin tiukkaa, sillä työttömien kanssa kilpailevat paitsi valmistumisvaiheessa olevat juristit myös työsuhteessa olevat juristit. Osa heistä on lähtenyt työnhakuun, koska työsuhteen jatkuvuudesta ei ole takeita, ja osa taas tavoittelee uusia haasteita ja pohtii urakehitystään.

– Opiskelijoiden on myös vaikeampaa saada työharjoittelupaikkoja. Jos opiskelija on jäänyt vaille opiskeluaikaista työkokemusta, se todennäköisesti hidastaa työllistymistä valmistumisen jälkeen. Se ei kuitenkaan ole este työllistymiselle, Hännikäinen rauhoittelee.

Tutustu työ- ja urapalveluihin!

Koulutusmäärä pysyi lähes ennallaan

Hännikäinen alleviivaa vielä sitä, että Juristiliitto on tehnyt paljon taustatöitä juristien työllistymisen eteen. Tilastojen pohjalta liitto on painottanut jo vuosien ajan, että juristien tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa eikä juristien koulutusmäärää tule kasvattaa.

Juristiliitto olikin hiljattain mukana vaikuttamassa oikeudenhoidon alan ohjausryhmässä, jonka teettämän selvityksen pohjalta juristien koulutusmäärää ehdotettiin nostettavaksi vain 20:lla. Lisäksi muuntokoulutusehdotus meni jäihin: oikeustieteen maisteriksi ei siis voi kouluttautua suoraan toisen korkeakoulututkinnon pohjalta.

Työnhakijoille Hännikäisellä on vielä pari vinkkiä.

– Itseään kannattaa kehittää monin eri tavoin, mikä tarkoittaa muutakin kuin juridista täydennyskoulutusta. Näin pysyy mukana muutoksissa. Kauas ei tarvitse mennä, sillä liittomme jäsenetuihin kuuluu esimerkiksi koulutuksia todella monipuolisista aiheista, Hännikäinen neuvoo.

Työnhaussa tarvitaan kiteyttämisen taitoa

Juristiliiton uravalmentaja Heidi Hännikäisen mukaan työnsaannin hankaluus on uusi juttu monelle juristille. Kun töitä on tarjolla tavanomaista vähemmän, on hakemuksen avulla onnistuttava erottumaan suuremmasta hakijajoukosta. Se vaatii vaivannäköä.

– Hakemus ja CV on räätälöitävä erikseen jokaiseen tehtävään. On osattava kiteyttää, miksi olisi sopivin juristi juuri kyseiseen työhön ja organisaatioon, Hännikäinen neuvoo.

Jos tuntuu, että omat työnhakutaidot kaipaavat kehittämistä, kannattaa suunnata Juristiliiton urapalveluiden pariin. Verkossa on monenlaisia valmennuksia, joilla pääsee vauhtiin. On juristien ja opiskelijoiden työnhaun verkkovalmennuksia, CV- ja LinkedIn-pikahuoltoja sekä paketti työhaastatteluun valmistautumista tukemaan.

Myös henkilökohtaista uravalmennusta on tarjolla. Siinä uravalmentaja haastaa työnhakijaa kysymyksillä ja nostaa esiin hänen vahvuuksiaan, ja työntekijä saa oivalluksia ja puhtia omaan työnhakuprosessiinsa. Voi olla, että olo helpottuu jo siitä tiedosta, että monella muullakin on haasteita työnhaussa. Tai viimeistään siitä, ettei CV:tä tarvitse runtata yhdelle sivulle, vaan kaksi on passeli määrä.

– Me Juristiliiton uravalmentajat tunnemme hyvin juristien työn erityispiirteet ja työmarkkinat. Olemme saaneet siitä hyvää palautetta jäseniltä, Hännikäinen kertoo.

Jutun asiantuntijana Heidi Hännikäinen, Juristiliiton uravalmentaja, MMM, ratkaisukeskeinen coach