Ihmiset

Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson: Odotan uudelta vammaispalvelulailta tosi paljon

Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson tunnetaan leppoisana ja joviaalina miehenä. Hän työskentelee asiantuntijana liiton yhteiskuntasuhdeyksikössä.

10.6.2024 | Lukuaika: 3 minuuttia

Kuuntele juttu

Gustafssonin erikoisalana ovat YK:n vammaisoikeussopimus, vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja sosiaalivakuutuksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset. Erityisen lähellä Gustafssonin sydäntä on vammaispalvelulaki.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Lapsuudessani ajatus oikeudenmukaisuudesta oli läsnä monessakin muodossa. Pitkään haaveilin poliisin ammatista.

2 §. Valaistuminen. Lukiossa yhteiskuntaopin lakitiedon kurssilla asia kirkastui minulle jollakin salaperäisellä tavalla hetkessä: pam, minusta tulee juristi! Muita vaihtoehtoja ei sen jälkeen ollut.

Lukiossa yhteiskuntaopin lakitiedon kurssilla asia kirkastui minulle jollakin salaperäisellä tavalla hetkessä: pam, minusta tulee juristi!

2. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Taitava juristi ymmärtää lain tarkoituksen.

2 §. Tomppeli juristi. Pykälänikkari, joka ei ymmärrä lain tarkoitusta.

3. luku: Invalidiliiton juristin työstä

1 §. Ilon hetket. Neuvontani on johtanut vammaiselle ihmiselle myönteiseen päätökseen. Myös niin sanottu osuma, eli oman kynän jälki valmisteltavassa laissa, on aina suuri ilon hetki.

2 §. Tuskan hetket. Neuvonnastani huolimatta vammaisen saama kielteinen päätös. Ihan jokaiseen uuteen lakiinkaan en omaa kynänjälkeäni, osumaa, saa.

4. luku: Suomen lainsäädännöstä yleisesti

1 §. Kiva laki. Yhdenvertaisuuslaki.

2 §. Kamala laki. Hankintalaki soveltuu huonosti vammaispalveluiden toteuttamiseen.

Hankintalaki soveltuu huonosti vammaispalveluiden toteuttamiseen.

5. luku: Kansainvälisestä vammaisoikeussopimuksesta

1 §. Ilahduttavinta. YK:n vammaissopimus näkyy eri lakien perusteluissa.

2 §. Masentavinta. YK:n vammaissopimus näkyy liian harvoin arjen lainkäytössä. Tämä koskee sekä tuomioistuimia että viranomaispäätöksiä.

6. luku: EU:n vammaislainsäädännöstä

1 §. Mahdollisuudet. EU:n oikeusjärjestelmän ratkaisut rantautuvat Suomeen – kuten EU:n vammaiskortti.

2 §. Uhkat. EU:n esteettömyysdirektiivi jäi torsoksi. Rakennetun ympäristön esteettömyys pudotettiin direktiivin valinnaiseen osioon.

7. luku: Suomen vammaispalvelulaista

1 §. Nykyjama. Nykylaki on kelpo laki, mutta hyvinvointialueilla tuntuu olevan vaikeuksia sen toimeenpanossa.

2 §. Tulevaisuus. Uskon uudistettavan vammaispalvelulain ideaan. Se vastaa vammasta johtuviin yksilöllisiin tarpeisiin yhdenvertaisesti ja huomioi YK:n vammaissopimuksen sisällön.

Uskon uudistettavan vammaispalvelulain ideaan.

8. luku: Sosiaalivakuutuksista

1 §. Valonpilkut. Sosiaalivakuutuslaeissa on alettu vaatia tarkempia perusteluita lääketieteellisistä asioista kielteisissä päätöksissä.

2 §. Mustat aukot. Vakuutusetsivien tiedonhankintakeinoja työtapaturmien selvittämisissä on selkeytettävä. Nyt meno on liian kirjavaa!

9. luku: Kolmannesta sektorista

1 §. Kansalaisjärjestöistä yleensä. Kansalaisjärjestöt ovat vipuvoima vaikuttamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, vertaistuessa, palveluiden järjestämisessä.

Kansalaisjärjestöt ovat vipuvoima vaikuttamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, vertaistuessa, palveluiden järjestämisessä.

2 §. Invalidiliitosta erityisesti. Invalidiliitto edistää fyysisesti vammaisten ja muuten eri tavoin toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja osallisuuteen.

10. luku: Omasta urasta

1 §. Suurin voitto. Nykyhallitus siirsi uudistettavan vammaispalvelulain voimaantulon vuoden 2025 alkuun. Saimme lisäaikaa lain soveltamisalan täsmentämiselle. On toivoa, että saamme vielä paremman lain.

2 §. Katkerin tappio. Edellisellä hallituskaudella valmisteltu ja hyväksytty vammaispalvelulaki oli sekava – se muun muassa jätti epäselväksi, kuka on vammainen, jolle myönnetään vammaispalveluita. Karvas tappioni oli se, että en pystynyt vaikuttamaan lain sisältöön riittävästi.

11. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Mustapippuri.

2 §. Herkkuruoka. Sienipasta.

3 §. Paras juoma. Kivennäisvesi.

4 §. Kaunein kukka. Kirsikankukka.

5 §. Rakkain romaani. Mikael Karvajalka.

6 §. Musiikin mestariteos. Finlandia.

7 §. Kuvataiteen helmi. Akseli Gallen-Kallelan Aino- taru-triptyykki vuodelta 1891.

8 §. Esikuva. Presidentti Mauno Henrik Koivisto.

9 §. Elämän tavoite ja tarkoitus. Hyvinvoiva ihminen – ihminen, joka ottaa myös muut huomioon. Lähimmäisenrakkaus.

10 §. Motto. Tartu hetkeen!

Henrik Gustafsson

s. 1977, Vantaa
OTK 2007, Helsingin yliopisto
Erasmus-vaihto, Bernin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2003–04
Invalidiliitto ry:n juristi, 2009–
Nordea Pankki Suomi Oyj, useissa tehtävissä, 2000–08
Kirjallista tuotantoa, mm.: YK:n vammaissopimus käyttöön! -käsikirja, IT-lehden Lakia ja oikeutta -palstan kolumnisti, useita artikkeleita vammaisten ihmisten oikeuksista
Sivutoimia: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan varajäsen 2015– ja jäsen kesken kauden sekä varapuheenjohtaja 2023–, Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (SAMU) jäsen 2018–
Komiteoita ja työryhmiä, mm.: STM:n vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta 2018–21 ja 2021–24, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE), 2016–20, 2020–23
Järjestötyötä: Vammaisfoorumin hallituksen varapuheenjohtaja, 6/2023–, Kehitysmaiden vammaisjärjestöjä tukevan Abilis- säätiön hallituksen jäsen, 2020–
Perhe: kumppani ja 3 alaikäistä lasta
Harrastukset: numismatiikka, historia, elokuvat, matkailu, uinti, pyöräil