Turvallisuutemme nojaa vahvaan oikeusvaltioon

Hallituksen kehysriihessään linjaamat lisäpanostukset sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen ovat tärkeitä. Oikeudenhoidon rooli tahtoo kuitenkin tässä keskustelussa unohtua. Ilman toimivaa oikeusjärjestämää ja osaavia oikeudenhoidon ammattilaisia ei yksikään yhteiskunta nauti sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta sillä tavoin kuin sen länsimaissa ymmärrämme. 

Turvallisuus ei ole vain varautumista akuutteihin kriiseihin. Yhtä merkittävää on panostaa oikeusvaltion toimintaan joka päivä. Vain siten olemme vahva länsimainen demokratia, jossa luotamme toisiimme ja olemme valmiita puolustautumaan myös ulkoisia uhkia vastaan. 

Mitä oikeudenhoitoomme siis konkreettisesti tarvitaan? 

Lisää tekijöitä. Heitä on oltava sen verran, että prosessit ovat niihin osallisten ja koko yhteiskunnan kannalta kohtuullisen mittaisia. Työn on oltava myös tekijöilleen mielekästä ja taakaltaan kohtuullista. Nyt liian moni oikeudenhoidon ammattilainen uupuu työnsä äärelle.  

Lakimiesliitto vaatii 50 miljoonan euron lisäystä oikeudenhoidon vuosittaiseen rahoitukseen. Kyse on nimenomaan perusrahoituksen lisäämisestä. Määräaikaiset projektirahoitukset auttavat vain hetken – ja siirtävät ongelmia. 

50 miljoonaa on oikeudenhoidon välttämätöntä kriisiapua. Sillä ei saada aikaan ihmeitä, mutta tilkittäisiin pahimmat vuotavat reiät. Ennen kaikkea tarvitaan lisää tekeviä käsiä prosessien eri vaiheisiin ja panostuksia oikeusapuun. 

Terveydenhuollossa puhutaan hoitotakuusta. Lakimiesliitossa vaadimme tämän rinnalle puhetta oikeusturvatakuusta. Tämä tarkoittaa kestoltaan ja kustannuksillaan kohtuullisia oikeusprosesseja, jotka vahvistavat keskinäistä luottamusta oikeusjärjestelmäämme, toisiimme ja yhteiskuntaamme. Tällöin puhumme mitä suurimmassa määrin myös turvallisuudesta.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton viestintäjohtaja.