Ruotsinkielisestä juristikoulutuksesta pidetään hyvää huolta – vaikka Åbo Akademille ei myönnetty OTM-tutkinnon koulutusvastuuta

Sopimuskaudelle 2021–2024 Åbo Akademi oli tehnyt esityksen saadakseen oikeustieteen maisterin, kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin ja oikeustieteen tohtorin koulutusvastuun. Esitystään Åbo Akademi perusteli mm. sillä, että ruotsinkielisistä juristeista on pula Varsinais-Suomessa, Turun seudulla ja Pohjanmaalla. Lisäksi ÅA piti epäkohtana sitä, että sieltä valmistuvat oikeusnotaarit joutuvat hakeutumaan maisteriopintoihin muihin yliopistoihin.

Lausuntopalautteessa Helsingin yliopisto, jolla on valtakunnallinen koulutusvastuu ruotsinkielisestä juristikoulutuksesta, katsoi, että Åbo Akademin esitys heikentäisi Helsingin yliopiston asemaa kaksikielisenä yliopistona ja johtaisi epäterveeseen kilpailuun vähistä opetusresursseista.

Myös Lakimiesliitto vastusti esitystä todeten, että laajentamiseen menevät resurssit tulisi suunnata nykyisten koulutusyksiköiden toimintaedellytysten vahvistamiseen. Lakimiesliitto painotti sitä, että Åbo Akademissa ON-tutkinnon suorittaneiden tulee päästä välittömästi jatkamaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa (joko Helsingissä tai Vaasassa) opintojaan.

Vaasan hovioikeus ja Vaasan hallinto-oikeus katsoivat yhteisessä lausunnossaan, että ruotsinkielisen koulutuksen laajentaminen Turussa johtaisi ennen pitkää Vaasan koulutusyksikön alasajoon.

ÅA:n esitystä puolsivat Työ- ja elinkeinoministeriö ja Turun yliopisto. TEM piti juridiikan koulutustarpeita ja kiintiöiden kasvattamista perusteltuina sekä tarkoituksenmukaisena suorittaa ylempiä maisteritutkintoja tarvitsematta hakeutua jatkokoulutukseen toisiin yliopistoihin. Turun yliopisto katsoi, että koulutusvastuun laajentaminen osaltaan vastaa ruotsinkielisten ja kaksikielisten juristien tarpeeseen ja luo edellytyksiä vahvistaa opetus- ja tutkimusyhteistyötä Åbo Akademin ja Turun yliopiston välillä.

Suomen Asianajajaliitto kiinnitti huomiota siihen tärkeään seikkaan, että riittävien ruotsinkielisten aloituspaikkojen määrä tulee turvata.

Asian valtioneuvostossa esitellyt johtaja Birgitta Vuorinen (OKM) toteaa muistiossaan, että yliopistot eivät voi tutkintoasetuksessa ja koulutusvastuuasetuksessa luetelluilla koulutusaloilla aloittaa korkeakoulututkintoon johtavien opintojen järjestämistä ilman säädettyä koulutusvastuuta. ”Tästä näkökulmasta koulutusvastuu merkitsee oikeutta järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta tietyllä koulutusalalla tai alalla.”

Tähän oikeuteen Helsingin tiedekunta näyttää suhtautuvan vastuullisesti. Dekaani Pia Letto-Vanamo ja muu tiedekunnan johto on osoittanut sitoutumisensa lupauksella suunnata aloituspaikkojen lisäyksiä nimenomaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Helsingin yliopisto lisääkin ruotsinkielisiä aloituspaikkoja yhteensä viidellä paikalla syksyllä 2020 alkavassa koulutuksessa.

Lakimiesliitto toistaa sen vaatimuksensa, että Åbo Akademista notaaritutkinnon suorittaneiden tulee saada ilman pääsykokeita välittömästi jatkaa joko Helsingin tai Vaasan yksikössä opintojaan omalla äidinkielellään. Epävarmuus siitä, pääseekö opiskelija suorittamaan OTM-tutkinnon, on kohtuutonta. Muun muassa tässä kitkattomasti siirtymistä koskevassa asiassa vaaditaan uudenlaista yhteistyötä Helsingin tiedekunnan ja Åbo Akademin välillä.

Vielä kun ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottaminen ja kustantaminen saataisiin oikealle tolalle (yritetty on ja yrityksiä jatketaan), voitaisiin olla iloisia ruotsinkielisen juristikoulutuksen tilasta.

Toivotamme siis tervetulleeksi viisi lisäpaikkaa ruotsinkieliseen juristikoulutukseen. Riittävästä ruotsinkielisistä aloituspaikoista huolehtiminen on jatkossakin tärkeää, joskin muutoin oikeustieteen aloituspaikkojen lisäämiseen on suhtauduttava suurella varauksella. Kasvanut nuorten lakimiesten työttömyys on selvä myrskyvaroitus. Aloituspaikkojen määrää nostamalla ei kohenneta esimerkiksi tuomarin ammatin vetovoimaa. Siltä osin kyse on palkkauksen, työhyvinvoinnin ja perhe-elämän joustojen kaltaisista asioista.

Vaikka tämän vuoden pääsykokeen toisella kierroksella sattui valitettava kömmähdys, on todettava ylpeänä, että oikeustieteilijät kantoivat vastuun virheestä, eikä kenenkään oikeusturva tiettävästi vaarantunut. Mikä olisikaan parempi alkupiste opinnoille kuin tieto siitä, että lakimiesetiikka pitää tiukoissakin paikoissa.

Kesää ja satokautta on jäljellä. Hieman syksymmällä jatkuu uusin voimin oikeusvaltiomme rakentaminen – ja varmuudella kaksikielisesti!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja