Blogit 11.10.2021

Miljoonat tytöt elävät ilman ihmisoikeuksia

Tuula Linna

Suomessa tyttöjen asema on hyvä, jos tarkastellaan vain ikää ja sukupuolta. Sen sijaan, jos katsomme ”tyttöyttä” yhdessä muiden syrjintäsyiden kanssa, kuten vammaisuus, maahanmuuttajatausta tai mielenterveysongelma, saattaa kuva olla toinen. Erilaisten syrjintäsyiden on havaittu kasautuvan samoille nuorille. Tarvitsemme Suomessa lisää tutkimusta moniperusteisesta syrjinnästä. Ks. Moniperusteinen syrjintä olisi tunnistettava paremmin, Oikeusministeriö.

Tuoreessa varhaiskasvatuslain muutosesityksessä (HE 148/2021) todetaan, että poikien osuus tehostetun tuen piirissä olevista oppilaista on huomattavasti isompi kuin tyttöjen. Tehostetun tuen oppilaista erityistä tukea saaneista poikia on 71 ja tyttöjä 29 prosenttia. Tytöillä menee siten poikia paremmin varhaislapsuudessa. Tyttöjen kokema syrjintä on sen sijaan yleisintä 18–20 vuoden iässä, jolloin nuoret tytöt kokevat merkittävästi enemmän syrjintää kuin aiempia ikävuosina, ja tyttöjen kokeman syrjinnän ero poikiin on huomattavan iso. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten tyttöjen osuus on yli kaksinkertainen verrattuna poikien osuuteen. Ks. Nuorisobarometri 2020.

Tyttöjen asema on monissa maissa paljon, paljon huonompi kuin Suomessa, osassa maista todella surkea. Surullinen esimerkki on Afganistan, jossa Taleban on rajoittanut tyttöjen toisen asteen koulunkäyntiä.

Kun maailma digitalisoituu, putoavat tytöt kärryiltä, jos eivät saa koulutusta. Algoritmien maailma on armoton, jos hädin tuskin osaa lukea ja laskea. 

Tyttöjen voimaannuttaminen liittyy myös sosiaaliseen kestävään kehitykseen: miksi maailmassa ei käytettäisi täysimääräisesti sitä henkistä resurssia ja potentiaalia, joka puolessa maailman lapsista ja nuorissa on. 

Me länsimaissa syntyneet tytöt, jotka olemme saaneet kasvaa ja kehittyä naisiksi, äideiksi ja isoäideiksi kouluttautumalla yhdenvertaisesti miesten kanssa, olemme velvollisia muistamaan, että miljoonat tytöt maailmassa elävät ilman ihmisoikeuksia.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.
 

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit