Investoi Oikkariin: Pienet ja keskisuuret asianajotoimistot työllistävät opiskelijoita

Asianajaja Matti Pulkamo on Asianajotoimisto Pulkamo Oy:n perustaja. Toimisto sijaitsee Rovaniemellä ja asiakkaita ovat niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin. Toimisto tarjoaa juridisia palveluita muun muassa asumiseen ja kiinteistöihin liittyvissä oikeudellisissa asioissa, perhe- ja perintöoikeudessa sekä rikosasioissa.

“Olemme säännöllisesti pitäneet tai yrittäneet pitää oikkaria hommissa viimeisen kymmenen vuodenajan. Tyypillisesti olemme palkanneet oikkarin vähintään 10 kuukaudeksi kerrallaan, jotta opiskelija ehtii perehtyä työhön kunnolla. Meillä oikkari osallistuu kaikkiin toimeksiantoihin ja on yhteyksissä asiakkaisiimme.”

Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju on tamperelaisen Asianajotoimisto Tempo Oy:n osakas sekä Asianajajaliiton puheenjohtaja. Hän on itse työskennellyt lukioikäisenä asianajotoimistossa lähetin tehtävissä ja myöhemmin sihteerinä ja oikkarina opiskeluaikana. Räihä-Mäntyharjulla on kokemusta asianajotoimiston arjesta niin maakunnassa kuin kaupungissa. “Tempossa teemme monipuolisesti juridiikkaa muun muassa kiinteistöjen, konkurssien, työoikeuden sekä perhe- ja perintöoikeuden parissa. Meillä on töissä tällä hetkellä yksi oikkari. Omat opiskeluaikaiset työkokemukseni asianajotoimistossa ovat tehneet minusta paremman esimiehen ja arvostan opiskelijoiden tekemää työtä.”

Kouvolalaisessa Asianajotoimisto Salo & Salo Oy:ssä työskentelee tällä hetkellä viisi juristia ja yksi opiskelija. Toimisto on ollut toiminnassa 10 vuotta ja takana onkin useita harjoittelijarekrytointeja.  “Meillä on ollut harjoittelijana erilaisia persoonia ja rekrytoinnit on tehty aina tietyn tarpeen mukaan. Harjoittelijan palkkaamisessa on kuitenkin omat haasteensa, kun liikaa aikaa ei ole käytettävissä rekrytointeihin”, asianajaja Jukka Salo kertoo.

Asianajaja Sanna Svahn on Vantaalaisen Asianajotoimisto Svahnin perustaja. Toimisto hoitaa perhe- ja perintöoikeudellisia toimeksiantoja. “Meillä ei ole ollut vielä oikkariharjoittelijaa, mutta olemme juuri aloittamassa haastatteluita harjoittelijan palkkaamiseksi. Avoimia hakemuksiakin olemme saaneet tasaisesti opiskelijoilta! Toistaiseksi harjoittelijan palkkaamisen esteenä on ollut se, ettei meillä ole ollut riittävästi aikaa tai henkilöresursseja perehdyttämään uutta opiskelijaa. Nyt olemme kasvaneet niin vauhdilla, että harjoittelijan palkkaaminen alkaa olla välttämätöntä saadaksemme apukäsiä.”

Suomen Asianajajaliiton rekisterin mukaan Suomessa toimi vuonna 2020 yhteensä 770 asianajotoimistoa. Asianajajaliiton jäsenrekisteristä selviää, että vuonna 2020 pienten, 1–5 asianajajan toimistojen osuus kaikista asianajotoimistoista oli jopa 93 prosenttia, ja niissä työskenteli noin 54 prosenttia kaikista asianajajista.Uudenmaan* ulkopuolelle sijoittui hieman yli puolet kaikista asianajotoimistoista. Uudenmaan ulkopuolelle työllistyi vajaa 40 prosenttia kaikista asianajajista (Lähde: Suomen Asianajajaliitto).

Luvut voivat olla – varsinkin opiskelijan korvaan – yllättäviä. Opiskeluaikaisien työpaikkojen painottuessa isoihin asianajotoimistoihin ja pääkaupunkiseudulle, unohtuu pienempien, maakunnissa sijaitsevien työnantajien olemassaolo helposti työnhaun hetkellä. Jopa kolmasosa Opiskelijoiden työkyselyyn vastanneista ilmoitti työskennelleensä yli 20 juristin asianajo- tai lakiasiaintoimistossa jossain vaiheessa opintojaan ja noin 70 prosenttia vastaajista ilmoitti nykyiseksi tai viimeisimmäksi työskentelypaikakseen pääkaupunkiseudun.

”On tärkeää, että oikeudellisia palveluita on kattavasti saatavilla myös muualla kuin suurimmissa kaupungeissa. Toivottavaa olisi, että opiskelijat löytäisivät jo opiskeluaikana maakuntien pienemmät toimistot ja että näillä työnantajilla olisi, mahdollisuuksien mukaan, tarjota opiskelijoille töitä. Opiskelija tuo parhaimmillaan arvokkaan lisän pienen toimiston henkilöresursseihin ja voi auttaa monipuolisesti erilaisissa toimiston juoksevissa tehtävissä. Jotta yksityisen sektorin oikeudellisten palveluiden saatavuus voidaan jatkossakin turvata maakunnissa, ovat työnantajan houkuttelevuus ja ylipäätään tietoisuuden lisääminen opiskelijoiden keskuudessa jatkuvuuden kannalta tärkeitä tekijöitä”, Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander huomauttaa.

Investoi Oikkariin -blogisarja koostuu neljästä blogijulkaisusta, jotka lisäävät oikkareiden tietoisuutta maakuntien piilotyöpaikoista ja muistuttavat, että opiskelijoille löytyy töitä myös isojen toimistojen harjoitteluohjelmien ulkopuolelta. Sarjassa neljä asianajajaa kertoo näkemyksistään oikkareiden palkkaamisesta. Blogisarja nostaa esiin sekä odotuksia, joita pienyrittäjillä on oikkariharjoittelijalle että hyötyjä, joita oikkarin palkkaamisesta on pienyrittäjälle. Seuraavissa blogikirjoituksissa kuullaan asianajajien odotuksista oikkariharjoittelijalle, harjoittelijan moninaisista työtehtävistä pienemmässä toimistossa sekä pohditaan tarkemmin piilotyönhakua.

Kirjoittajat ovat Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattorit Noona Hanni ja Anni Marttala.

* Uudenmaan maakunta, lukuun ottamatta Askola, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.