Joulurauhaa ”hyväpuheella”

Valtioneuvoston hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen ovat lisääntyneet suomalaisessa verkkokeskustelussa. Saattaa olla, että se on lisääntynyt myös muussa kanssakäymisessä. Kysymys on osittain vihapuheesta.

Olemme ehkä sallineet eri yhteyksissä liikaa aggressiivista kielenkäyttöä. Viha ei tosin häviä kieltämällä eikä käskemällä. Olisikin hyödyllistä, että ymmärrämme vihan syyt, vaikka emme niitä hyväksykään. Vihan vähättely on joka tapauksessa vaarallista. Vihapuheesta on vain lyhyt matka siihen, että vihan lietsomat teot hyväksytään.

On hyvä aina – ja varsinkin joulunaikaan – muistaa, että vihapuheen toimiva vaihtoehto on ”hyväpuhe”. Se voi olla kannustavaa puhetta tai kiitospuhe. Energia on muutenkin syytä suunnata myönteiseen: kollegaa tai ystävää voi kiittää, läheistä muistaa tai uupunutta kannustaa. Siitä voi alkaa myönteisyyden kierre.

Yleiskielessä käsite vihapuhe on tulkinnanvarainen, eikä Suomen lainsäädäntö sitä tunne. Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat suvaitsemattomuuteen pohjautuvat ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa tai muuta vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta tai antisemitismiä.

Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen myöskään viharikoksen käsitettä. Viharikoksella tarkoitetaan kuitenkin yleisesti henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalisuutta tai vammaisuutta kohtaan.

Suomen Lakimiesliitto on vaatinut lainsäätäjältä tehokkaita toimia maalittamisen torjumiseksi ja muun muassa säätämään se rangaistavaksi ainakin, kun se kohdistuu oikeudenhoidon ammattilaisiin ja muihin oikeusturvaa tarjoaviin. Maalittaminen voi tuottaa henkilöön kohdistuvaa vihapuhetta, mutta myös muunlaista häirintää ja painostamista.

Vihapuhetta ja maalittamista tarkasteltaessa on otettava huomioon sananvapaus, joka on turvattu sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa että Suomen perustuslaissa. Tällä tarkoitetaan jokaisen oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa mielipiteitä, tietoja ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä.

Suomen lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä kuitenkin rajoitetaan niin, ettei sananvapauden varjolla sallita muiden perusoikeuksien loukkaamista. Rikoslaissa sananvapautta on rajattu muun muassa säätämällä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja kunnianloukkaus rangaistaviksi teoiksi. Vastaavasti meillä on liikkumisvapaus, mutta silti tieliikennelain noudattamista turvallisuuden vuoksi edellytetään.

Vihapuhe voi olla sen kohteeksi joutuneelle todella kohtalokasta. Oikeusministeriön muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan vihapuheen kohteet kärsivät monin tavoin, kuten vakavista psyykkisistä ongelmista, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa todetaan, että vihapuheella ja viharikoksilla on yhteys juuri näihin hyvin torjuttaviin ilmiöihin.

Erittäin huolestuttavaa on, että joku osa koulukiusaamistapauksista voi olla peräti viharikoksena pidettävää vihapuhetta. Viime keväänä julkaistun EU Kids Online -tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista joka toinen kertoo havainneensa verkossa kiusaamista ja vihapuhetta. Myönteistä on, että kyselyyn vastanneet 4.–9. -luokkalaiset eivät näe vihapuhetta oikeutettuna. Tutkimuksen vahva viesti oli, että he myös tahtovat tilanteeseen muutoksen.

Aina ei ole selvää, mikä on rangaistavaa vihapuhetta ja mikä sopimatonta käytöstä. Joka tapauksessa puuttuminen sopimattomaan puheeseen on tärkeää. Martin Luther Kingiä mukaillen voisi todeta, että pahinta ei ole pahojen pahuus vaan hyvien hiljaisuus.

Joulurauha julistetaan Suomen Turusta jouluaattona. Viimeistään silloin on aika aloittaa myönteinen kierre ja torjua pahaa jatkuvalla hyväpuheella. Siihen on oivallinen tilaisuus, kun olemme vapaapäivien yhteydessä kanssakäymisessä läheisten ja ystävien kanssa. Hyväpuheen voi mieluusti ulottaa oman lähipiirin ulkopuolellekin.

Joulurauhan ja hyvän joulun toivotuksin:

HAUSKAA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Antero Rytkölä

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja