Laskutuskattojen sijaan huomio oikeusprosessien valuvikoihin

Lakimiesliitossa olemme seuranneet käynnissä olevaa keskustelua oikeudenkäyntikulujen määrästä (esim. Helsingin Sanomat pääkirjoitus 20.8. ja artikkeli 19.8.). On suuri epäkohta, että Suomessa riita-asian oikeudenkäyntikulut ovat kohtuuttoman suuret. Näin on muodostunut tulppa kansalaisten pääsylle tuomioistuimeen ja oikeuksiinsa.

Iso osa kustannuksista muodostuu asianajajan tai muun oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan laskusta. Yleinen oikeusapu ei ole keskituloisen käytettävissä, eikä kotivakuutuksien oikeusturva kata kuluista kuin pienen osan. Näitä epäkohtia olemme Lakimiesliitossa tänäkin vuonna tuoneet esiin, ja ne ovat olleet myös Oikeus kuuluu kaikille -kampanjamme kärkiteemoja. 

Lakimiesliitto ei kuitenkaan pidä oikeana lähestymistapana sitä, että rakenteita ja korkeiden oikeudenkäyntikulujen syitä tutkimatta asetetaan laskutuskatto. Ensimmäiseksi tulee selvittää, mitä voitaisiin tehdä oikeudenkäyntien kestolle. Suomi on riita-asian oikeudenkäynnissä häpeällisen hidas. Tämän osoittaa esimerkiksi World Justice Project (Rule of Law index 2019), jonka mukaan Suomi on oikeudenkäyntien kestossa samaa luokkaa kuin monet kehitysmaat. 

Oikeudenkäyntien kestoon olisi pitänyt puuttua jo vuosia sitten – silloin, kun Suomi sai huomautuksia ihmisoikeustuomioistuimesta käsittelyn viipymisestä. Siinä vaiheessa ongelma lakaistiin maton alle säätämällä niin sanottu hyvityslaki, jonka mukaan Suomen valtio maksaa oikeudenkäynnin viivästymisestä korvauksia kansalaisille. Nyt viimeistään kysymme, eikö olisi järkevämpää resursoida tuomioistuinlaitos kunnolla kuin maksaa viivästyskorvauksia. 

Suomessa ei ole ongelmana tuomareiden laatu vaan määrä. On suoranaista vähäisten resurssien tuhlausta mobilisoida samanlainen liikekannallepano prosesseissa, olipa kyseessä summaarisesta menettelystä riitautunut sähkölasku tai miljoonien sopimusriita. Suomessa tulisi olla yhden asteen kevytmenettely pikkujuttuja varten. Kansalaisten tulisi voida saada oikeutta myös pienille, mutta heidän elämäänsä suuresti häiritseville jutuille ilman massiivista prosessia. Yksi tuomari/notaari, yksi aste ja kirjallinen menettely riittävät pikkuasioille. Annostelemme arvokasta tuomioistuinresurssia liikamäärin asioihin, jotka eivät ole sen väärtejä.  

Kun tuomareita on liian vähän, pursuavat heidän juttukalenterinsa niin, ettei käsittelypäiviä esimerkiksi eri syistä peruuntuneille jutuille löydy kuin kuukausien päästä. Lisäksi tuomareiden liiallinen työpaine saattaa estää prosessin optimaalisen suunnittelun esimerkiksi liikatodistelun välttämiseksi. Voidaan myös kysyä, eikö asianosaisia itseään voitaisi vastuuttaa ja sitouttaa tehokkaammin prosessin etenemiseen.  

Pidämme Lakimiesliitossa tärkeänä, että laskutuskatosta puhumisen sijaan keskustelua tulisi laajentaa myös prosessin valuvikoihin ja tuomioistuinten riittävään resursointiin. Ei auta, että tankkiin kaadetaan vähemmän bensaa. Ensin on pantava kuntoon moottori, joka köhii, kulkee hitaasti ja kuluttaa liikaa polttoainetta. 

Tuula Linna
Lakimiesliiton puheenjohtaja

Antero Rytkölä
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja