Puolan tuomareiden pakkoeläkkeille murskatuomio – unionin tuomioistuin sementoi oikeusvaltion perustaa

Kyse on Puolan korkeimman oikeuden tuomareihin sovelletusta alennetusta eläkeiästä, jolla tuomareita oli pakotettu eläkkeelle kesken virkakauden. Pakollista eläkeikää olisi alennettu 70 vuodesta 65 vuoteen. EU-tuomioistuin torjui Puolan suunnitelmat yksiselitteisesti.  Tuomioistuimen linjaukset ulottuvat Puolan lisäksi yli koko unionin alueen.

Asiassa C-619/18 oli kantajana Euroopan unionin komissio ja vastaajana Puolan tasavalta (jota Unkari tuki väliintulijana). Lokakuussa 2018 nostettu kanne koski jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä. Asia ratkaistiin EU-tuomioistuimen suuressa jaostossa.

Kanteessaan komissio väitti, että Puola oli rikkonut EU-sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, koska oli soveltanut alennettua pakollista eläköitymisikää taannehtivasti myös virassa oleviin tuomareihin ja lisäksi antanut Puolan presidentille harkintavallan jatkaa eläkeiän saavuttaneen tuomarin viranhoitoa. EU-tuomioistuin määräsi lain täytäntöönpanon keskeytettäväksi.

Keskeinen unionin oikeuden säännös asiassa on EU-sopimuksen 19(1)(1) artikla. Se velvoittaa jäsenvaltiot säätämään muutoksenhakujärjestelmän, joka takaa tehokkaan oikeussuojan unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Toinen keskeinen säännös on perusoikeuskirjan 47 artikla. Sen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Komissio korosti kanteessaan tuomareiden riippumattomuutta, joka on osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeistä sisältöä. Riippumattomuuden vaatimus koskee komission mukaan paitsi itse menettelyä, myös lainkäytön organisointia.

Unionin tuomioistuin muistutti, että unioni muodostuu valtioista, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet EU-sopimuksen mukaisiin yhteisiin arvoihin ja niitä edistämään. Jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva unionin oikeuden yleinen periaate on vahvistettu perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Vaikka lainkäytön järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, tulee jäsenvaltioiden tätä toimivaltaa käyttäessään noudattaa unionin oikeuden asettamia velvoitteita.

Jotta tuomioistuin voi antaa tehokasta oikeussuojaa, on EU-tuomioistuimen mukaan ensisijaisen tärkeää suojata kyseisen elimen riippumattomuutta. Tuomioistuin ei saa olla hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon tai ottaa vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta. Tuomioistuimen tulee myös olla ”suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa”. Lisäksi tuomioistuimen tulee toimia puolueettomasti suhteessa asianosaisiin.

EU-tuomioistuin katsoi, että tuomareiden taannehtivaa eläkeiän alentamista ei ollut perusteltu oikeutetuilla tavoitteilla. Tuomareiden erottamattomuuden periaatetta ja siten myös riippumattomuutta oli loukattu. Suhteessa Puolan presidentin oikeuteen jatkaa tuomarin toimikautta EU-tuomioistuin korosti sitä, että tuomioistuimen tulee olla suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden. EU-tuomioistuin yksiselitteisesti totesi, ettei menettely täyttänyt riippumattomuuden suojaamisen vaatimusta. Presidentin harkintaa ei olisi koskenut mikään objektiivinen kriteeri eikä perusteluvelvollisuus.

***

Minulla on ollut juttua seuratessani kylmä hiki niskassa. Miten tällaista on edes voitu harkita Euroopassa? Ihan joutuu kysymään, onko eurooppalainen oikeusvaltioperiaate harha tai naiivi ideaali. Vastaus tietenkin on, ettei ole eikä saa sellaiseksi tulla.

Suomessa ei voida edes kuvitella, että virassa olevien tuomareiden eläkeikää laskettaisiin tuntuvasti kesken virkakauden niin, että merkittävä määrä tuomareita pakotettaisiin eroamaan ja että tasavallan presidentti voisi vapaalla harkinnallaan kelpuuttaa yksittäisen tuomarin jatkamaan virassaan.

Lakimiesliitto – ja koko suomalainen lakimieskunta – pitää johtotähtenään oikeusvaltioperiaatetta. Emme voi sallia, että sen pohjaa murennetaan. Päinvastoin meidän tulee pyörittää kiivaasti betonimyllyjä ja valaa lisää betonia oikeusvaltion perustaan.

Emme saa ummistaa silmiämme siltä, mitä melkein naapurissa melkein tapahtui. Sen vuoksi omalla pihamaalla on oikeusvaltioperiaatetta vaalittava entistäkin päättäväisemmin. Kaikki oikeusvaltiota horjuttavat rikkaruohot on kitkettävä päättäväisesti.

Toinen vakava oikeusvaltion uhka on joukkopainostus eli maalittaminen. Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä onkin vaatinut järeitä toimia oikeudenhoidon ammattilaisten suojaamiseksi maalittamiselta ja muulta vainoamiselta tai painostamiselta. Tuomariliiton julkistaman kyselyn mukaan 2/3 tuomareista on joutunut työtehtävissään epäasiallisen käytöksen ja vaikuttamisen kohteiksi. Pahimmillaan kyse on järjestäytyneestä ja aggressiivisesta vainoamisesta. Lakimiesliitto on pitänyt tuomareihin ja myös muihin oikeudenhoidon ammattilaisiin kohdistuvaa häirintää erittäin huolestuttavana ilmiönä. – Mielestäni tuomareiden suojaaminen ulkoista painostusta vastaan kuuluu jäsenvaltion velvoitteisiin unionin oikeudenkin mukaan. Maalittaminen jos mikä on EU-tuomioistuimen tuomiossa mainittua ulkoista painostamista.

On tärkeää, että oikeudenhoidon riippumattomuudesta käydään keskustelua. Yksi tilaisuus keskusteluun on muutaman viikon päästä Porissa SuomiAreenassa. Ks. #Lainrajat: Mikä on sallittavaa kritiikkiä, mikä vihapropagandaa ja maalittamista? Torstaina 18.7. klo 14.30–15.30, Purje, Raatihuoneenpuisto. Nähdään siellä!

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja.