Kiusaamisen selvittäminen alkaa työntekijän kiusaamiskokemuksen hyväksymisestä

Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan työnantajan on tultuaan tietoiseksi häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta, arkikielessä kiusaamisesta, ryhdyttävä tarvittaviin toimiin epäkohdan poistamiseksi. Jotta kyse olisi työturvallisuuslain tarkoittamasta kiusaamisesta, tulee kiusaamiseen liittyä terveyden menetys tai sen uhka.

Koska ihmiset kokevat asioita eri tavalla, voi työnantajan olla käytännössä vaikeaa arvioida pelkästään omien havaintojen perusteella, onko toiminta rajapintatilanteissa laissa kiellettyä kiusaamista vai ei. Joku voi perustellusti kokea tietyn toiminnan kiusaamiseksi ja vastaavasti joku toinen taas ei. Selkeissä tilanteissa työnantaja ei kuitenkaan voi vältellä velvollisuuttaan puuttua kiusaamiseen.

Hyvä henkilöstöpolitiikka rakentuu jokaisen työntekijän arvostamiselle. Vaikka työyhteisössä ilmenevään moitittavaan käyttäytymiseen ei liittyisikään terveyden menetyksen vaaraa työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla, hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattava työnantaja ryhtyy jo tässä vaiheessa selvittämään asiaa.  Ei ole millään muotoa järkevää ummistaa silmiä ei toivotulta toiminnalta vain sillä perusteella, että laki ei vielä edellytä asiassa toimimista.

Jämäkällä ja oikea-aikaisella puuttumisella turvataan parhaiten työntekijän toimintaedellytykset ja ennaltaehkäistään tilanteen paheneminen. Jos tilanteen annetaan jatkua, olipa siihen puuttumattomuuden syyt mitkä tahansa, saattaa se eskaloitua koskemaan koko työyhteisöä. Tällöin tilanteen selvittäminen ja erityisesti tilanteen ennallistaminen aiempaan asiaintilaan on huomattavasti hankalampaa, ellei jopa mahdotonta.

Me koemme asiat eri tavalla ja tähän meillä jokaisella on täysi oikeus. Työnantajan tulisi hyväksyä se, että joku voi kokea toisen henkilön toiminnan kiusaamisena, vaikka tämä yhden henkilön kokema ei välttämättä kuvastakaan omaa tai muiden samassa työyhteisössä olevien kokemusta.

Olennaista kiusaamistilanteissa on toisen kokeman hyväksyminen. Kun työnantaja tulee tietoiseksi siitä, että joku kokee tulleensa kiusatuksi, on työnantajan ryhdyttävä selvittämään mistä henkilön kokemus johtuu. Kyse ei siis vielä tässä vaiheessa ole siitä, että joku olisi joutunut kiusatuksi vaan siitä, että joku kokee tulleensa kiusatuksi. Hyväksymällä muiden kokemus, pystymme selvittämään kiusaamistilanteen paremmin.

Kiusaamisen selvittämisessä olennaista on aidosti kuunnella kiusattua ja kiusatun omaa kokemusta kiusaamisesta. Sillä miten henkilön kokemukseen suhtaudutaan, on suuri merkitys riippumatta siitä, onko henkilön kokema työturvallisuuslaissa kiellettyä kiusaamista vai ei. Mitä nopeammin kaikenasteiseen moitittavaan käyttäytymiseen puututaan, sitä paremmat edellytykset on saada asia ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja näin palata työyhteisössä normaaliin arkeen. Samalla ehkäistään terveyden menetyksen vaara, tai mikäli terveys on jo ehtinyt vaarantua, päästään ainakin aloittamaan tervehtymisprosessi.

Hyvin toimivassa työyhteisössä kiusaamisepäily tulisi ottaa esille ja käsiteltäväksi muiden työyhteisössä toimivien toimesta. Valitettavan usein kiusatun tulee kuitenkin itse olla aktiivinen, mikäli haluaa työnantajan asiaan puuttuvan.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton työ- ja virkasuhdeneuvonnan juristi.