Työssä

Oppimista voi opetella – Näin painat asiat parhaiten mieleen

Uusien asioiden ja laajojen asiakokonaisuuksien omaksuminen vaatii osaamista. Etenkin opintojen alussa joutuu sietämään omaa keskeneräisyyttä ja opettelemaan myös opiskelua. Erilaisia opiskelutekniikoita on monia, mutta muutamat pääsäännöt auttavat oppimista lähes aina.

11.11.2026 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Merilla Kivineva

kuvat ja videot Annu Kuivas

Kuuntele juttu

Uuden oppiminen vaatii ajanhallintaa, keskittymistä ja tiedon omaksumista, opintopsykologi Aino Kärpänniemi Lapin yliopistosta tiivistää. Keinoja on monia, mutta ytimekäs sääntö on, että paras opiskelutekniikka on sellainen, mikä tuntuu itselle motivoivalta.

– Hyväkään tekniikka ei toimi, jos sitä ei innostu käyttämään, Kärpänniemi huomauttaa.

Aktiivinen oppiminen painaa asian paremmin mieleen

Opiskelutekniikoissa on aktiivisempia ja passiivisempia keinoja. Esimerkiksi pelkkä lukeminen voi olla passiivista oppimista. Aktiivista oppimista taas ovat esimerkiksi kysymysten esittäminen sekä muistiinpanot. Muistiinpanot voivat olla kirjotusta, piirroksia, ajatuskarttoja tai muita visualisointeja.

– Mitä aktiivisemmin asiaa työstää, sen tehokkaampaa oppiminen tutkitusti on. Siksi aktiiviseen oppimiseen kannattaa panostaa, Kärpänniemi sanoo.

”Aktiiviseen oppimiseen kannattaa panostaa.”

Pelkkä lukeminen auttaa harvoin muistamaan yksityiskohtia. Kärpänniemi kehottaa luomaan tekstille merkityksiä ja miettimään omia esimerkkejä. Kun asiaa elävöittää muistisäännöillä, se jää paremmin mieleen.

– Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden kohdalla voisi tehdä muistisäännön, jossa eri käsitteitä edustavat eri maat. Erikoiset mielleyhtymät toimivat, koska muistamme oudot ja hassut jutut paremmin kuin puisevat, hän sanoo.

Alleviivaaminen on suosittu, mutta ei tehokkain tapa oppia

Alleviivaaminen on monelle tuttu tapa opiskella. Se ei kuitenkaan ole tehokkain tapa, sillä se ei automaattisesti paina asioita mieleen.

– Voi käydä niin, että muistaa kyllä alleviivanneensa, mutta ei muista mitä alleviivatussa kohdassa luki, Kärpänniemi havainnollistaa.

Alleviivaamisen lisäksi asioita kannattaakin jäsentää esimerkiksi omien muistiinpanojen kautta.

Tutkimusten mukaan kaikkein tehokkain keino oppia on aktiivinen mieleen palauttaminen. Sen avulla testataan muistia koko ajan opiskelun aikana.

– Mieleen palauttaminen on tenttaamista ennen tenttiä. Yritä muistella ulkomuistista edellisenä päivänä opittua. Mitä opit, muistatko käsitteet? Jos et muista, asia vaatii vielä opiskelua, Kärpänniemi summaa.

Mieleen palauttamisen yhteydessä voi pohtia, mitä aiheesta voitaisiin kysyä tentissä. Kysymyksiä voi pohtia itse, niitä voi etsiä vanhoista tenttiaineistoista tai kurssin vetäjältä voi kysyä, minkä tyylisiä kysymyksiä tenttiin tulee.

Palastelu ja käsin kirjoittaminen auttavat muistamaan

Oppiminen vaatii aikaa, eikä kerralla voi ahmia kaikkea tietoa.

– Oikiksessa opittavaa on paljon ja kokonaisuudet ovat laajoja. Se vaatii ajankäytön suunnittelua ja palastelua, Kärpänniemi sanoo.

Tenttiin lukeminen kannattaa aikatauluttaa pidemmälle aikavälille kahden viimeisen illan sijaan. On tehokkaampaa edetä pienemmissä paloissa, joista tekee myös muistiinpanot ja aktiivista mieleen palauttamista.

Tenttiin lukeminen kannattaa aikatauluttaa pidemmälle aikavälille kahden viimeisen illan sijaan.

Kärpänniemi kannustaa käyttämään sekä sähköisiä että käsin kirjoitettuja muistiinpanoja.

– Nopeita, sähköisiä muistiinpanoja voi käyttää alkuvaiheessa ja käsin kirjoitettuja silloin, kun kertaa ja palauttaa asioita mieleen. Käsin kirjoittaessa tieto prosessoituu tehokkaammin.

Pidä huolta opiskelukyvystä

Kärpänniemi kehottaa kiinnittämään huomiota hyvinvointiin ja kuormitukseen monipuolisesti. Stressaantunut ja kuormittunut mieli ei kykene laadukkaaseen ajatteluun – eikä oppimiseen.

– Meidän ajassamme kognitiivinen kuormitus on valtavaa. Asioita kannattaa ulkoistaa omasta mielestä esimerkiksi tekemällä merkintöjä kalenteriin tai käyttämällä tehtävälistoja.

Hän nostaa tärkeäksi myös rutiinit ja itselle sopivan tavan levätä.

– Kun on rutiinit, ei tarvitse tehdä aina samoja pieniä päätöksiä kuten missä, milloin ja miten opiskele. Päätökset kuluttavat energiaa ja voivat viedä aivokapasiteettia opiskelulta.