Tyhjä riippumatto roikkumassa aurinkoisessa kesäisessä metsämaisemassa.

Työssä

5 vinkkiä vuosilomalaista

Vuosilomien määräytymiseen ja niiden pitämiseen liittyy paljon muistettavaa. Työnantajan tulee vahvistaa loma hyvissä ajoin, ja sairaustapauksen sattuessa lomaa on usein mahdollista siirtää. Poimi vuosilomaa koskevat vinkit itsellesi talteen!

13.5.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Hanna Karpio

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

1. Muista pyytää vuosiloman siirtoa, jos sairastut

Jos sairastut ennen vuosiloman alkua tai sen aikana, ilmoita siitä heti työnantajallesi ja pyydä vuosiloman siirtoa. Kannattaa huomata, että pelkkä sairastumisesta ilmoittaminen ei vielä automaattisesti siirrä vuosilomaa, vaan siirtämistä tulee erikseen pyytää.

Olennainen ero syntyy siitä, tapahtuuko sairastuminen ennen lomaa vai sen aikana. Jos sairastuminen tapahtuu ennen loman alkua, olet pyynnöstäsi  oikeutettu vuosiloman siirtämiseen myöhempään ajankohtaan.

Sairastumisesta ilmoittaminen ei vielä automaattisesti siirrä vuosilomaa, vaan siirtämistä tulee erikseen pyytää.

Mikäli sairastut loman aikana, noudatetaan kuuden päivän omavastuuaikaa. Jos sairaus kestää tätä pidempään, voit pyytää lomaan sisältyvien kuuden lomapäivän ylittävien työkyvyttömyyspäivien siirtämistä. Sairauden kestoa voi olla vaikea arvioida etukäteen, joten työnantajalle kannattaa ilmoittaa, jos sairastut kesken loman.

2. Vuosilomaa voi säästää

Osa vuosilomasta on mahdollista säästää ja pitää myöhemmin. Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa vuosiloman 18 päivää ylittävän osuuden siirtämisestä pidettäväksi joko seuraavalla lomakaudella tai tämän jälkeen säästövapaana.

Työntekijällä on lisäksi oikeus säästää vuosilomastaan 24 päivää ylittävä osuus, kunhan siitä ei aiheudu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Lomien säästämisestä tulee neuvotella työnantajan kanssa viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijää vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaata voi kerryttää yksittäisenä vuonna tai pitkäaikaisena säästämisenä useamman vuoden ajan. Säästövapaan pitämisen ajankohdasta työntekijä saa päättää itse. Jos säästövapaan ajankohdasta ei voida sopia, tulee työntekijän ilmoittaa sen pitämisestä viimeistään neljää kuukautta ennen haluttua ajankohtaa.

3. Työnantajan tulee vahvistaa vuosiloman ajankohta

Työnantajalla on oikeus määrätä työntekijän vuosiloman ajankohdasta, ellei muuta sovita. Työnantajan tulee kuitenkin kuulla työntekijöiden toiveita sekä noudattaa lomien myöntämisessä tasapuolisuutta.

Sovittu ja vahvistettu loma on lähtökohtaisesti osapuolia sitova.

Vuosilomaa koskee kuukauden ilmoitusaika, eli työnantajan tulee vahvistaa loman ajankohta viimeistään kuukautta ennen sen alkamista. Sovittu ja vahvistettu loma on lähtökohtaisesti osapuolia sitova, eikä työnantaja voi muuttaa sen ajankohtaa.

Kuukauden ilmoitusaika koskee myös työpaikanvaihdostilanteita. Työnantaja ei voi esimerkiksi määrätä työntekijää pitämään vuosilomiaan tätä lyhyemmällä varoitusajalla irtisanomisajan aikana.

Työelämässä eteesi voi tulla tilanteita, joissa kaipaat neuvontaa ja sparrausta. Juristiliiton jäsenenä saat neuvontaa kaikissa työlainsäädäntöön ja työelämään liittyvissä tilanteissa.

Työ- ja virkasuhdeneuvonta

4. Muun loman ehdoista kannattaa sopia

Uuteen työpaikkaan siirryttäessä moni sopii myös palkattomasta tai palkallisesta vapaasta, mikäli vuosilomaa ei ole vielä ehtinyt kertyä. Tällöin kannattaa huomioida, että sopimuksenvaraista vapaata eivät koske vuosiloman säännökset esimerkiksi sairastumisen ja loman siirtämisen varalta. Mikäli sairastut palkattomaksi sovitulla vapaalla, sinulla ei välttämättä ole oikeutta myöskään sairausajan palkkaan.

Loman ehdoista on kuitenkin mahdollista sopia työnantajan kanssa myös toisin, esimerkiksi siten, että palkatonta vapaata koskee oikeus loman keskeyttämiseen sairastumisen vuoksi.

Palkattoman vapaan sijoitteluun on lomanmääräytymiskuukausien kannalta hyvä kiinnittää huomiota.

5. Näin vuosilomat kertyvät

Uutta lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli kalenterikuukaudelta, jolla on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Vuosilomaa kertyy vuosilomalain mukaan 1.4.–31.3. välisenä aikana 2,5 päivää kuukaudessa, alle vuoden kestäneessä työsuhteessa 2 päivää.

Mikäli sovit palkattomasta vapaasta, on hyvä kiinnittää huomiota sen sijoitteluun uuden vuosiloman kertymisen kannalta. Esimerkiksi kolmen viikon palkaton vapaa kannattaa jakaa yhden sijaan kahdelle kalenterikuukaudelle ja varmistaa laskemalla, että työssäolopäiviä on molempina kuukausina vähintään 14.

Vinkit antoi Juristiliiton työsuhdejuristi Moa Fanta.

Lue tarkemmin vuosilomalaista finlex.fi