”Poliisilakko” on koko valtiosektorin lakko

Nyt käynnissä olevasta valtiosektorin lakosta puhutaan ”poliisilakkona”. Lakossa on kuitenkin mukana muitakin, myös juristeja, ja sen tavoitteena ovat palkankorotukset kaikille valtion työntekijöille. Lakot voivat edelleen laajentua, jos palkkaratkaisua ei synny.  

Käynnissä olevat valtion työntekijöiden lakot ovat historiallisia. Valtion virkamiehiä on viimeksi ollut lakossa vuonna 1986. 

Mediassa lakkoa on käsitelty “poliisilakkona”. Puhe ”poliisilakosta” on ymmärrettävää, sillä käynnissä olevaan kahden päivän lakoon 15.–16.4. osallistuu ennen kaikkea juuri poliiseja. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva. Lakossa on myös joukko Juristiliiton jäseniä ja muita akavalaisiin liittoihin kuuluvia. 

Nyt käynnissä olevan lakon piirissä ovat Länsi-Uudenmaan poliisilaitos sekä Hämeenlinnan vankila ja Vantaan vankila.  Tämän lisäksi lakossa ovat myös Valtiokonttori, Valtorin Helsingin-alueen toimipaikat ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimipaikka Hämeenlinnassa. Niin mainituissa poliisin yksiköissä kuin muissa virastoissa työskentelee myös juristeja.

Lakolla vaaditaan palkankorotuksia kaikille valtion työntekijöille! Työntekijäjärjestöt – kuten Juristiliitto – vaativat valtion työntekijöiden palkkojen korottamista yleisen linjan mukaisesti 7,8 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana. Toistaiseksi valtiotyönantajan esitykset ovat jääneet tästä. 

Yhteinen tavoite: Palkankorotukset kaikille valtion työntekijöille 

Miksi lakossa on nyt vain kourallinen valtion työntekijöitä? 

Työmarkkinapöydissä käytetään omaa slangiaan. Tällä kielellä puhutaan ”lakkokorista”. Se tarkoittaa, että lakossa on tietty erikseen määritelty joukko tietyissä virastoissa työskenteleviä henkilöitä. Heidän on ikään kuin poimittu koriin, joka on lakossa. Nyt käynnissä olevan lakon piirissä on ennen kaikkea poliiseja – mutta myös muita valtion työntekijöitä. Pistemäisellä lakolla pyritään ennen kaikkea tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. 

Vaikka lakossa on vain valittu joukko työntekijöitä, tavoite on yhteinen: Kaikkien valtiosektorilla työskentelevien palkkojen korottaminen. Tämä tavoite koskee tuhansia Juristiliiton valtiolla työskenteleviä jäseniä ja siksi on kyse erittäin tärkeästä asiasta. 

Juristiliitossa puolustamme tietysti erityisesti omien jäseniemme, juristien, palkkakehitystä. Valtion osalta se tapahtuu puhumalla kaikkien valtion työntekijöiden ja valtion yleisen palkkatason puolesta. Neuvottelupöydissä ei hevin tunneta ratkaisuja, jotka koskisivat vain tiettyjä työntekijäryhmiä. 

Lisää ja laajenevia lakkoja? 

Ensi viikolle on jo ilmoitettu seuraavasta lakosta. Sen lakkokorin sisältö poikkeaa tästä viikosta. Tuolloin 22.–24.4. lakossa ovat ennakkoilmoituksen mukaan Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokset, Postitulli Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Valtorin tehtävät kaikissa Rovaniemen kaupungin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa ja Ilmatieteen laitokset tehtävät sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksessa. 

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lakot ja lakkokorit eivät lopu tuohonkaan, jos työmarkkinaneuvotteluissa ei edetä. Ammattijärjestöjen ja työtekijäryhmien yhteistyö onkin nyt todella keskeisessä roolissa.  

Järjestöjen vankka yhteistyö on myös jokaisen valtiolla työskentelevän juristin etu.  Valtiosektorin työntekijöiden reilu ja tasa-arvoinen kohtelu palkankorotuksissa saa onneksi myös laajaa yhteiskunnallista tukea. 

Jos työskentelet valtiosektorilla, pidäthän työpaikkatietosi ajan tasalla. Lähetämme lakon piirissä oleville jäsenillemme tietoa työtaistelutoimista sähköpostitse. Voit päivittää tietosi jäsensivuilla. 

Lue myös:

JUKO hylkäsi sovintoesityksen – historiallinen lakko valtiolla alkaa tiistaina
Juristiliitto tukee ilmoitettuja lakkoja – Valtiosektori ansaitsee kohtuulliset palkankorotukset
Usein kysytyt kysymykset valtion lakosta