Strasbourgissa sijaitseva Euroopan parlamentin rakennus, edustalla lippurivistö.

Ilmiöt

Juristimedia Strasbourgissa – Europarlamentaarikot haluavat Ukrainan EU:hun, mutta tie on kivinen

Suomalaiset europarlamentaarikot toivovat rauhaa ja nopeaa EU-jäsenyyttä Ukrainalle, mutta ennustavat hankalia jäsenyysneuvotteluja. Jälleenrakentaminen koskee esimerkiksi infrastruktuuria, ympäristöä – ja oikeusvaltiota.

17.4.2025 | Lukuaika: 5 minuuttia

Teksti Janne Laukkanen

kuvat ja videot Olrat/Getty Images

Kuuntele juttu

Juristimedia tapasi suomalaisia europarlamentaarikkoja Euroopan parlamentin Strasbourgin täysistuntoviikolla. Parlamentin käsittelyssä oli Euroopan kokonaisturvallisuus ja keskusteluissa Ukrainan rauha sekä maan jälleenrakentaminen.

Ukrainan sotilaallisesta tukemisesta vallitsee suomalaisten parlamentaarikoiden kesken yksimielisyys. Samoin siitä, että EU-jäsenyys tarjoaa maalle pysyvää vakautta.

Sodan jäljiltä maassa on vakavia sisäisiä ongelmia.

Jäsenyyden tiellä on kuitenkin merkittäviä ongelmia. Ukrainan saama sympatia voi myös joutua Euroopassa nopeasti koetukselle, kun akuutin sotatilan jälkeen jälleenrakentamisen laskut konkretisoituvat. Ukrainalla on myös pitkä matka unionin jäsenyyskriteerien täyttymiseen.

Sodan jäljiltä maassa on vakavia sisäisiä ongelmia. Merkittävä osa oikeusvaltioon ja esimerkiksi korruptioon liittyvistä haasteista periytyy jo sotaa edeltävältä ajalta.

Valtava asunto- ja työvoimapula

Li Andersson (vas.) tuo esille ukrainalaisen ammattiyhdistysliikkeen edustajien esittämiä huolia. Yksi suurimmista on maan huutava asuntopula.

Ukrainassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia.

Ukrainassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia, ja miljoonia ukrainalaisia asuu maan ulkopuolella. Jo nyt asuntopula on esteenä paluumuutolle. Anderssonin mukaan ratkaisuksi on esitetty laajaa sosiaalisen asuntotuotannon ohjelmaa, johon voitaisiin käyttää esimerkiksi Venäjältä jäädytettyjä varoja.

Anna-Maja Henriksson (r.) on samaa mieltä siitä, että Venäjältä jäädytettyjä varoja tulee käyttää maan jälleenrakentamiseen.

– Tässä asiassa odotamme, että komissio uskaltaisi viedä asiaa eteenpäin. Tätä rahaa pitäisi käyttää nyt Ukrainan puolustuskyvyn vahvistamiskesi, mutta sen jälkeen myös jälleenrakentamiseen.

Toinen Li Anderssonin esiin nostama Ukrainan sisäinen ongelma on odotettavissa oleva valtava lisätyövoiman tarve. Anderssonin mukaan on esitetty arvioita, että työvoimatarpeen vuoksi Ukrainan väkiluvun tulisi kasvaa jopa kahdeksalla miljoonalla nykyisestä.

– Lisäksi naisten osallistumista työmarkkinoille tulisi nostaa viidellä prosentilla per vuosi, Andersson toteaa.

Käytännön esteenä naisten osallistumiselle työelämään tulee myös rauhan olosuhteissa olemaan, että Ukrainassa ei ole lastenhoitopalveluita siinä mittakaavassa kuin naisten osallistuminen työelämään edellyttäisi.

Kulttuurin ja luonnon joukkotuho

Vihreiden parlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.) nostaa jälleenrakentamisen ongelmaksi myös Venäjän aiheuttamat laajamittaiset ympäristötuhot. Kansainvälisessä oikeudessa ympäristön tuhoamista ei vielä tunnisteta rikokseksi, kuten esimerkiksi kansanmurha. Ohisalon mukaan Zelenskyi on vaatinut ympäristötuhojen korvaamista osana rauhanehtoja.

– Ukrainassa on tapahtunut valtava genoside, eli Venäjä haluaa puhdistaa maan päältä Ukrainan kansan, kielen ja kaiken perinnön. Mutta samaan aikaan tapahtuu siis myös valtava luonnontuhonta, ecoside, Ohisalo muistuttaa.

Samaan aikaan tapahtuu myös valtava luonnontuhonta.

Ihastuksesta erkaantumiseen – itälaajenemisen opit

Sirpa Pietikäinen (kok.) hakee Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluille vertailukohtaa unionin aiemmasta itälaajenemisesta.

Pietikäisen mukaan Itä-Euroopan maiden liittymisessä yhteisöön on ollut nähtävissä seuraavat vaiheet: ihastus, hämmästys, opettelu, katuminen, erkaantuminen ja nyt taas uuden yhteyden etsiminen.

– Nämä ovat 20–30 vuoden prosesseja, Pietikäinen toteaa.

Pietikäinen ei näe lopulta taloutta Ukrainan jäsenyyden suurimpana ongelmana.
Jäsenyyden unionille aiheuttamat kustannukset eivät hänen mukaansa ole nuotiossa poltettavaa rahaa, vaan unionin laajeneminen voi myös kasvattaa unionin yhteistä taloutta. Esimerkiksi korjausrakentamisella on myös taloutta vahvistavaa vaikutusta.

Korjausrakentamisella on myös taloutta vahvistavaa vaikutusta.

– Haaste ei siis ole niinkään talous, vaan poliittinen kulttuuri, hän huomauttaa.

– Ei saa riittää, että unionin pelisäännöt hyväksytään vain liittymishetkellä, vaan niistä ei saa liukua pois myöhemminkään. Tällöin puhutaan oikeusvaltiosta, hyvästä taloudenpidosta ja EU-lainsäädännön implementoinnista.

Pietikäisen mukaan tämän tiedostaminen on erityisen tärkeää siksi, että Ukraina on väkimäärältään suuri maa, joka on kuitenkin hyvin korruptoitunut ja jossa demokraattiset käytännöt eivät ole vakiintuneet.

– Ongelmat Ukrainan kanssa olisivat unioille paljon isompi täräys kuin jos Unkarin kanssa asiat menevät pieleen.

Ukraina tarvitsee demokratian ja hyvän hallintokulttuurin vakiintumista.

Ukraina tarvitsee demokratian ja hyvän hallintokulttuurin vakiintumista sekä esimerkiksi toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja mediaa.

– Näissä Ukrainalla on paljon isompia haasteita kuin yhdelläkään itälaajenemisen maalla oli aikanaan. Näistä puhuminen ei tarkoita, etteikö kannata Ukrainan EU-jäsenyyttä ja ukrainalaisia. Mutta silmiä ei voi sulkea tosiasioilta.

Jäsenyys on vuosien työ

EU-jäsenyysneuvottelut edellyttävät ensin rauhaa. Sirpa Pietikäisen mukaan neuvotteluja on kiirehdittävä heti kun niihin on mahdollisuus, mutta samalla hän olisi hyvin varovainen luomaan minkäänlaista pikakaistaa, joka voisi tuoda jäsenyyttä esimerkiksi puolessa vuodessa, vuodessa tai kolmessakaan. Ennemminkin hän näkee maan poliittisen järjestelmän ja esimerkiksi oikeuslaitoksen korjaamisen jäsenyyskuntoon vievän 5–10 vuotta.

Jäsenyys vaatinee myös EU:n sisäisten päätöksentekorakenteiden uudistamista. Jäsenmaiden yksimielisyyden vaatimuksesta on kuljettava kohti määräenemmistäsääntöjä. Nämä kysymykset on puolestaan ratkottava ennen Ukrainan jäsenyyttä, koska asiasta on turha puhua sen jälkeen.

Tavoitteena kestävä ratkaisu

Anna-Maja Henriksson korostaa aikaa kestävien ratkaisujen merkitystä.

– Osa kestävää ratkaisua on, että Ukrainan sisäinen tilanne pysyy vakaana ja me tuemme heitä oikeusvaltiokehityksessä, hän toteaa.

– Ukrainalla on oltava visio, että siitä voi yhtenä päivänä tulla unionin jäsenmaa. Silloin oikeusvaltiokysymyksissä on täytettävä EU:n kriteerit.

Li Andersson uskoo, että EU-jäsenyys nousee jo rauhanneuvotteluissa hyvin merkittävään rooliin.

EU-jäsenyys nousee jo rauhanneuvotteluissa hyvin merkittävään rooliin.

– Ukrainan on sodan jälkeen päästävä johonkin rauhaa takaavaan kansainväliseen rakenteeseen, jotta maa ei jää pysyvästi idän ja lännen välimaastoon. Juuri tuohon välitilaan jääminen on yksi keskeinen taustasyy nykyiselle sodalle, Andersson huomauttaa.

– Ukrainan on oltava tilanteessa, jossa se pystyy soveltamaan EU-lainsäädäntöä. Ja siinä tulee muun muassa oikeusvaltiokysymykset ja tasa-arvoinen markkinoille pääsy oleman keskeisessä roolissa.