Työssä

Riittääkö oikeudenhoidon ammattilaisia ympäri maata?

Tietyillä alueilla ja tiettyihin oikeudenhoidon tehtäviin on ollut niukasti päteviä hakijoita. Samaan aikaan juristien työttömyysluvut ovat olleet nousussa. Ratkaisuksi rekrytointihaasteisiin esitetään opiskelijamäärien pientä lisäystä ja tiettyjen tehtävien vetovoiman vahvistamista.

8.4.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Sanna Jäppinen

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

Jotta sujuva oikeudenhoito voidaan turvata kaikkialla Suomessa, tarvitaan juristeja ympäri maata. Onko juristikuntaa riittävästi?

– Kokonaisuudessaan tilanne näyttää varsin tasapainoiselta, kun katsotaan juristien määrää ja sitä, paljonko heitä on valmistumassa lähivuosina, sanoo johtava asiantuntija Marika Koramo Finnish Consulting Group FCG:stä, joka toteutti vuonna 2024 selvityksen lakimieskoulutuksen määrällisistä tarpeista.

Pistemäisesti rekrytointihaasteita kuitenkin on. Juristien saatavuudessa oikeudenhoidon tehtäviin on vaikeuksia kunnissa, jotka sijaitsevat syrjäisemmillä alueilla. Tätä selittää Koramon mukaan ennen muuta voimakas kaupungistuminen: 75 prosenttia juristeista työskentelee viisi vuotta valmistumisen jälkeen Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Samaan aikaan kun maakunnissa on rekrytointihaasteita, näkyy talouden yleinen tilanne juristikunnassakin työttömyyden kasvuna: alkuvuodesta 2025 työttömiä juristeja on ollut kuukausitasolla yli 550.

75 prosenttia juristeista työskentelee Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Juristiliiton viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja Janne Laukkanen muistuttaa, että alueelliset rekrytointiongelmat ovat tuttuja muillakin asiantuntija-aloilla.

– Koulutusmäärien sijaan on enemmän kyse vetovoimatekijöistä, kuten onko tarjolla vakituisia työsuhteita, onko palkkaus kunnossa ja millainen on työn kuormittavuus?

Käräjätuomarin brändi kaipaa kiillotusta

Selvityksen mukaan työvoimapulasta kärsii eniten tuomioistuinlaitos. Tietyillä paikkakunnilla on ollut vaikeuksia löytää päteviä hovioikeuden esittelijöitä ja käräjäoikeuden tuomareita. Rekrytointihaasteista on ollut myös oikeusavussa ja edunvalvonnassa.

Vetovoimatekijät, tai niiden puute, kiteytyvät selvityksen perusteella erityisesti käräjätuomarien kohdalla. Käräjätuomarin tehtävän vetovoimaisuus ja houkuttelevuus ovat selvityksen mukaan heikentyneet varsinkin nuorten juristien keskuudessa.

Selvitykseen tehdyissä haastatteluissa on nostettu esiin esimerkiksi se, että tuomareiden ja syyttäjien aloituspalkka ei vastaa vastuuta, ja myös työmäärä voi vaikuttaa houkuttelevuuteen.

Vähän hakijoita ruotsinkielisiin virkoihin

Millaisia seurauksia rekrytointivaikeuksista käytännössä aiheutuu?

– Ainakin kilpailu viroista vähenee: on kriittisen tärkeätä, että keskeisiin tehtäviin oikeudenhoidossa on riittävästi hakijoita, Koramo sanoo.

Oikeudenhoidon organisaatioiden edustajat tuovat selvityksessä esille toistuvat rekrytointikierrokset ja työvoiman vaihtuvuuden, työyhteisöongelmat ja työntekijöiden tyytymättömyyden. Joissain tapauksissa työvoiman puutteen todettiin näkyvän toiminnan tehokkuudessa, palvelutasossa ja oikeudellisten prosessien hitaampana edistymisenä.

On kriittisen tärkeätä, että keskeisiin tehtäviin oikeudenhoidossa on riittävästi hakijoita.

Varsinkin ruotsinkielisiin virkoihin hakijoita on vähän.

– Tähän on jo vastattu aloittamalla Åbo Akademissa juristien ruotsinkielinen maisterikoulutus vuonna 2023. Nyt on seurattava vaikutusta, Koramo toteaa.

Opiskelupaikka ohjaa juristien sijoittumista

Opiskelupaikka ohjaa vahvasti juristien alueellista sijoittumista työelämään, ja tähän perustuu selvityksen keskeinen suositus: pieni, noin 20 aloituspaikan lisääminen kohdennettuna alueille, joissa on pulaa hakijoista.

Käytännössä lisäykset koskisivat Itä-Suomen ja Lapin yliopistoja, joista valmistuneet leviävät laajemmin ympäri maata kuin Turusta ja Helsingistä valmistuneet.

– Olemme Juristiliitossa erittäin tyytyväisiä siihen, että tilanne on nyt aidosti selvitetty ja ajatus sisäänottomäärien holtittomasta kasvattamisesta on faktoihin perustuen torpattu, Janne Laukkanen sanoo.

– Työttömien juristien määrä on myös viime kuukausina selvästi noussut suhdannetaantuman myötä, eli tällä hetkellä työllistymishaasteet ovat alalla selvästi suurempia kuin työvoimapula. Tämäkin osoittaa, että ongelmat eivät ehdottomasti ratkea koulutusmääriä lisäämällä.

Tällä hetkellä työllistymishaasteet ovat alalla suurempia kuin työvoimapula

Muita selvityksen suosituksia rekrytointihaasteiden ratkomiseksi olivat oikeudenhoidon vetovoiman ja tunnettuuden parantaminen, yliopistojen ja oikeudenhoidon alan työantajien yhteistyön tiivistäminen sekä harjoittelumahdollisuuksien ja työelämätaitoja tukevien valinnaisten opintojen lisääminen.

Näin juristit sijoittuvat alueellisesti

Helsingin yliopistosta valmistuneet juristit sijoittuvat pääosin Uudellemaalle ja Turun yliopistosta valmistuneet sekä Varsinais-Suomeen että Uudellemaalle.
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista enemmistö sijoittuu muualle kuin Uudellemaalle: Pohjois-Karjalaan jää lähes kolmannes. Lapin yliopistosta valmistuneista noin 40 prosenttia on sijoittunut Uudellemaalle ja joka kymmenes Lappiin.

FCG toteutti selvityksen lakimieskoulutuksen määrällisistä tarpeista opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. Juristien koulutustarpeet oikeudenhoidon alalla -hankkeen ohjausryhmässä oli mukana myös Juristiliiton silloinen puheenjohtaja Tuula Linna.