Lausunnot 14.3.2024

Tuomioistuinlaitoksen koulutusjärjestelmän kehittyminen: Selvitys tuomioistuinlain vaikutuksista 

1. Tulisiko tuomioistuinharjoittelun nimellä tunnettu harjoittelumahdollisuus laajentaa kattamaan myös muut oikeudenhoidon toimijat? Jos, niin missä harjoittelu tulisi voida suorittaa? Mikä harjoittelun kesto tulisi olla?  

Juristiliitto – Juristförbundet (rek. Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry) kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä koskien selvityksestä Tuomioistuinlaitoksen koulutusjärjestelmän kehittyminen: Selvitys tuomioistuinlain vaikutuksista ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: 

Juristiliitto katsoo, että tuomioistuinharjoittelu tulee jatkossakin suorittaa tuomioistuimessa. Juristiliitto ei pidä kannatettavana harjoittelun laajentamista tuomioistuintehtävien ulkopuolisiin tehtäviin. Tuomioistuinharjoittelun ensisijaisena lähtökohtana on antaa riittävä ymmärrys, osaaminen ja ammattitaito tuomioistumissa käsiteltäviin asioihin, eikä näitä tavoitteita ole mahdollista saavuttaa tuomioistuinten lainkäyttötehtävien ulkopuolella. Suoritettu tuomioistuinharjoittelu antaa nykyisin kelpoisuuden esiintyä oikeudessa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana. Tuomioistuinharjoittelun laajentaminen muihin kuin tuomioistuintehtäviin tarkoittaisi väistämättä sitä, että lupaa ei voitaisi harjoittelun perusteella enää myöntää. Juristiliitto toteaa lisäksi, että lähtökohtaisesti muilla oikeudenhoidon toimijoilla kuin tuomioistuimilla on jo nyt omia harjoitteluohjelmia sekä nuorille asiantuntijoille tarkoitettuja ohjelmia. Tästäkään syystä auskultointia ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa tuomioistuinten ulkopuolelle. Sen sijaan on mahdollista harkita sitä, voisiko yhdistelmäharjoittelun (6 + 6 kk) jälkimmäisen suorittaa myös muussa tuomioistuimessa tai muutoksenhakulautakunnassa kuin hallinto-oikeudessa tai hovioikeudessa. 

Juristiliitto toteaa, että auskultoinnin pituutta on mahdollista selvittää tarkemmin. Vuotta lyhyempi, ainoastaan käräjäoikeudessa suoritettu harjoittelu voisi olla mahdollista, esimerkiksi 9 tai 10 kuukauden mittaisena. Selvityksen yhteydessä tulee kuitenkin tarkasti arvioida mahdollisen lyhentämisen taloudelliset ja organisaatioon ja tehtävien järjestämiseen liittyvät vaikutukset yksityiskohtaisesti. Pituuden muuttaminen ei saa johtaa resurssien osalta merkittäviin muutoksiin, eikä muutos saa aiheuttaa kohtuuttomia edellytyksiä tuomioistuinten toiminnan järjestämiselle. Jokainen auskultantti perehdytetään ja koulutetaan tuomioistuintyöskentelyyn, jolloin auskultoinnin lyhentäminen edellyttäisi esimerkiksi merkittävästi lisääntyviä perehdytysresursseja. Toisaalta harjoitteluajan lyhentäminen lisäisi harjoittelupaikkojen määrää ilman muita kuin edellä mainittuja kustannuksia. 

2. Tulisiko tuomioistuinharjoittelijoiden valintamenettelyä tehostaa? Jos, niin miten?  

Juristiliitto esittää, että hakumenettelyssä siirryttäisiin kahteen hakukertaan vuosittain. Nykymalli johtaa merkittäviin peruutusmääriin. Järjestelmään tulisi luoda selkeä varapaikkajärjestelmä, jotta harjoittelupaikkoja ei jää käyttämättä peruutusten vuoksi. Myös keinoja valintamenettelyn keston lyhentämiseksi tulee selvittää tarkemmin, kuten automatisoinnin hyödyntämistä. 

Juristiliitto toteaa, että opintomenestykseen perustuva valintajärjestelmä aiheuttaa opiskelijoille yhä kasvavia paineita opintojen aikana. Tämä saattaa johtaa tenttien uudelleen suorittamiseen parempien arvosanojen toivossa ja näin myös tosiasiallisesti vaikuttaa hyvinkin kielteisesti opinnoista selviämiseen, jaksamiseen ja mahdolliseen valmistumiseen. Opintomenestys ei takaa sitä, että henkilöllä olisi parhaimmat edellytykset tuomioistuinharjoittelun suorittamiseen, mikä osaltaan voi aiheuttaa myös niin sanottujen virherekrytointien mahdollisuuden kasvamista. Opintoihin liiaksi perustuva valinta saattaa myös liiaksi ohjata opiskelijoiden valintoja opintojen aikana, kuten sitä, mitä valinnaisia opintoja opiskelija suorittaa tai mihin graduryhmään hän pyrkii. Olisi tärkeää, että opiskelijat tekisivät opiskeluaikaisia valintoja oman mielenkiintonsa perusteella. 

Ratkaisuja tulisi miettiä edellä mainituin osin. Notaareiden valinnassa tulisi painottaa nykyistä enemmän työkokemusta ja haastattelun merkitystä opintomenestyksen sijaan. Vähintäänkin jonkinlainen vaihtoehtoinen tapa osoittaa soveltuvuutta tuomioistuinuralle tulisi luoda valintamenettelyyn opintomenestyksen lisäksi. Esimerkiksi jonkinlaisen pääsykokeen mahdollisuutta tulisi harkita. Tällöin tuomioistuinharjoittelu voisi mahdollistua myös niille juristeille, jotka eivät ole voineet panostaa opintoihin esimerkiksi perhesyiden tai toimeentulon edellyttämän työssäkäynnin vuoksi. Samalla pääsykoe voisi olla hyvä mittari pyrkijän kiinnostuneisuudelle ja motivaatiolle. 

3. Tulisiko asessoreiden valinta siirtää esivalintakoetta lukuun ottamatta tuomarinkoulutuslautakunnalta tuomioistuimille? Jos, niin miksi?  

Juristiliitto korostaa yhdenvertaisen kohtelun edellytyksiä hakumenettelyissä ja -valinnoissa. Myös asessorien valinnassa tulisi varmistaa, että valinnat tehdään tasapuolisesti ja yhdenmukaisten kriteerien perusteella. Tästä syystä Juristiliitto lähtökohtaisesti kannattaa sitä, että valinnat tehdään keskitetysti. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että itse valintakriteereiden tai valintamenettelyn kehittämisestä luovutaan. Valinnoilla tulisi kyetä varmistamaan, että valituiksi tulevat tehtävään soveltuvimmat hakijat ja tätä on mahdollista selvittää hyvinkin monella eri tavalla. 

4. Tulisiko tuomioistuinten esittelijöiden nykyistä tehtävänkuvaa tai kelpoisuusvaatimuksia muuttaa? Jos, niin miten?  

Juristiliitto toteaa, että tuomioistuimissa tarvitaan erityisen ammattitaitoista ja koulutettua työvoimaa. Esittelijöiden tehtävissä tuomarilta vaadittavat ominaisuudet kehittyvät, mistä syystä esittelijän tehtäviä voidaan pitää erittäin hyödyllisenä polkuna tuomarinuralle. Tällä hetkellä tuomioistumiin kuitenkin rekrytoidaan myös tuomareiksi lyhyellä työkokemuksella, koska kokeneita hakijoita on vähän. Esittelijän tehtäviin hakeutuminen voi jatkossa entisestään heikentyä, mikäli tuomariksi pääsee yhtä pitkällä kokemuksella. Juristiliitto toteaa, että esittelijöiden tehtäväkuvan tarkastelua tärkeämpää on tarkastella kokonaisuutta: miltä tuomioistuinten ja tuomarinuran tulevaisuus näyttää. Mikäli tilanne ei tuomarinuran houkuttelevuuden osalta parane, lienee selvää, että tuomareiksi rekrytoidaan kokemattomia juristeja, jolloin esittelijöiden rekrytoinnit ja tätä myötä myös tehtävät vähenevät entisestään, eikä tilanne ole tehtävänkuvien muuttamisella korjattavissa. 

5. Olisiko käräjäoikeuksien virkarakennetta tai käräjänotaarien toimenkuvaa tarpeen tarkistaa siten, että käräjäoikeuksissa käräjänotaarit tai muut nuoremmat lainoppineet voisivat avustaa tuomareita asioiden valmistelussa? 

Juristiliitto korostaa, että notaareiden tulee hoitaa lainkäyttötehtäviä. Tämä on nykyisen lainsäädännönkin lähtökohta. Auskultointi on harjoittelu, jossa tuomarintehtäviin voidaan perehtyä esimerkiksi avustamalla käräjätuomaria tämän lainkäyttötehtävissä. Erityisen tärkeää on, että harjoitteluohjelma on näiltä osin selkeä ja sisältää kirjaukset siitä, mitä eri tehtäviä notaarit harjoittelunsa aikana hoitavat. Juristiliitto toteaa, että näiltä osin voisi olla tarkoituksenmukaista, että ohjeistus olisi valtakunnallista. Myös harjoitteluohjelman seuranta voisi olla valtakunnallista, jotta käytännöt pysyvät jatkossakin yhtenäisenä. Käräjänotaareilta kerättävää palautetta varten tulisi kehittää valtakunnallinen järjestelmä. 

Käräjäoikeuksiin ei tule luoda nuorempien tuomarinvirkojen järjestelmää. Tämä aiheuttaisi hankaluuksia jo yksinomaan tuomareiden riippumattomuuden näkökulmasta, kun tehtäviä tulisi jakaa tuomarin tasosta riippuen. Tällaisella järjestelmällä voisi olla vaikutuksia jo nyt matalaan palkkaustasoon sitä edelleen laskevasti. Käräjätuomarintehtäviin tulisi pätevöityä ennen kaikkea pitkällä juristiuralla, tuomioistuinharjoittelulla, esittelijän tehtävissä toimimisella. 

6. Onko teillä muuta lausuttavaa? 

Juristiliitto painottaa sitä, että tuomioistuimille tulee varmistaa riittävät resurssit, jotta oikeusvaltion ytimessä oleva kansalaisten oikeusturva voidaan varmistaa. Oikeusturva tarkoittaa sekä sitä, että oikeusturvaa voidaan antaa tehokkaasti (riittävän ajoissa) että laadukkaasti (sisällöltään oikeana). Resursseilla tulee varmistaa se, että tuomareiden ammattitaitoa pidetään yllä riittävällä ja asianmukaisella koulutuksella. 

Käräjänotaarien ja asessoreiden määriä tulee lisätä, mutta muutoksia tehtäessä on arvioita tarkasti sitä, millaisia kustannusvaikutuksia lisäämisellä on muilta osin (kuten perehdytyksen osalta). Vaikutuksia voi näiltä osin olla myös esimerkiksi syyttäjien toimintaan: lisäys edellyttänee myös lisää istuntopäiviä syyttäjien puolelta ja vaatii näin ollen resurssien lisäämistä myös syyttäjille. 

Tuomioistuinten kilpailukykyisyys työnantajana verrattuna muihin lakimiestehtäviin on jo heikentynyt liiallisen työmäärän sekä palkkauksen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Koulutusjärjestelmän kehittämisellä voidaan joltain osin vaikuttaa tuomioistuinten houkuttelevuuteen työnantajana, mutta ilman merkittävää panostusta palkkauksen kehittämiseen ja resurssien varmistamiseen myös tuomareiden ja kansliahenkilökunnan osalta, ei voida kansalaisten oikeusturvaa tulevaisuudessa riittävällä tavalla taata. 

Juristiliitto toteaa lopuksi, että tuomioistuinharjoittelun palkkaus on tällä hetkellä räikeä epäkohta harjoittelussa. Palkkaus tulisi välittömästi korjata tasoltaan edes kohtuulliseksi. 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen asiantuntija, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi 

Lisää lausuntoja

Kaikki lausunnot