Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle etäyhteyksien käytön edistämistä oikeudenkäynneissä hallintoasioissa koskevaksi lainsäädännöksi 

Lausunnonantajan lausunto

Juristiliitto pitää esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina. Hallintoprosessin sujuvoittaminen, oikeuden saatavuuden parantaminen sekä viivästysten vähentäminen ovat tärkeitä ja perusteltuja tavoitteita. Tarkoituksenmukaisesti toteutettuna etäyhteyksien käyttö voi edistää näitä tavoitteita ja tuoda joustavuutta oikeudenkäyntimenettelyyn. Juristiliitto pitää perusteltuna, että etäyhteyksiä koskeva sääntely kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi lakiin. Samalla on kuitenkin tärkeää säilyttää riittävä joustavuus ja tuomioistuimen harkintavalta, jotta ratkaisut voidaan tehdä yksittäistapauksissa asian laadun ja merkityksen perusteella. 

Juristiliitto yhtyy esitysluonnoksessa esitettyyn näkemykseen, ettei hallinto-oikeuksien sisäisistä ns. etäistunnoista ole tarvetta säätää erikseen lailla. Joustava työskentely tulee jatkossakin mahdollistaa tuomioistuinten omien työjärjestysmääräysten ja niitä koskevan sääntelyn kautta. Kuten esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeuden lausunnossa on todettu, on tämä myös käytännön tasolla osoittautunut tehokkaaksi ja joustavaksi työskentelytavaksi. 

Juristiliitto korostaa, että sääntelyn lähtökohtana tulee jatkossakin olla suullisen käsittelyn toimittaminen pääsääntöisesti tuomioistuimen istuntosalissa koko ratkaisukokoonpanon, esittelijän ja asianosaisten läsnä ollessa. Etäyhteyksien käytön tulee olla poikkeuksellista ja perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Tämä lähtökohta on erityisen tärkeä asioissa, joissa ratkaistaan yksilön perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittäviä kysymyksiä. Esimerkkinä tällaisesta perustellusta tapauskohtaisesta tilanteesta on tilanteet, joissa etäyhteys estää asian käsittelyn peruuntumisen ja käsittelyn kohtuuttoman viivästymisen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan laajemmin vaikuttavat erityiset poikkeusolot. 

Tuomarin ja muiden ratkaisukokoonpanon jäsenten etäosallistumisen osalta Juristiliitto katsoo, että ehdotettu sääntely on lähtökohdiltaan perusteltua, mutta sen poikkeuksellisuutta tulee korostaa nykyistä selkeämmin. Tuomioistuimen kokoonpanon jäsenen etäosallistuminen suulliseen käsittelyyn voi olla hyväksyttävää yksittäisissä tilanteissa, mutta lähtökohtana tulee olla kokoonpanon läsnäolo istuntosalissa. Etäosallistuminen voi vaikuttaa oikeudenkäynnin kulkuun, vuorovaikutukseen ja osapuolten kokemukseen oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta. Tämän vuoksi sääntelyn ja sen soveltamisen tulee painottaa poikkeuksellisuutta ja edellyttää perusteltua syytä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten etäosallistuminen vaikuttaa tuomioistuimen arvovaltaan ja luottamukseen oikeuslaitosta kohtaan. 

Juristiliitto katsoo, että myös asianosaisten kohdalla lähtökohtana tulisi jatkossakin olla läsnäolo suullisissa käsittelyissä. Lisäksi asianosaisten etäosallistumisen osalta Juristiliitto pitää tärkeänä, että etäosallistuminen perustuu ensisijaisesti asianosaisten suostumukseen tai vähintään siihen, että heidän näkemyksensä otetaan asianmukaisesti huomioon. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus määrätä asianosainen osallistumaan etäyhteyden välityksellä vastoin tämän tahtoa on merkittävä muutos, johon tulee suhtautua pidättyvästi. Tällaisen mahdollisuuden käyttöedellytyksiä tulisi täsmentää ja rajata tarkoin. Erityisesti tulee varmistaa, että asianosaisella on tosiasialliset edellytykset osallistua käsittelyyn täysimääräisesti myös etäyhteyden välityksellä. 

Lisäksi Juristiliitto kiinnittää huomiota asianosaisten ja heidän avustajiensa väliseen kommunikointiin tilanteessa, jossa he osallistuvat istuntoon eri sijainneista esimerkiksi toisen ollessa istuntosalissa ja toisen ollessa etäyhteydellä. Jos päämies ja avustaja osallistuvat käsittelyyn eri paikoista, heidän välisensä luottamuksellinen yhteydenpito voi vaikeutua. Tämä voi heikentää asianosaisen oikeusturvaa. Näitä tilanteita koskevaa sääntelyä ja ohjeistusta tulisi täsmentää. 

Etäyhteyksien käyttö on jo nykyisin vakiintunutta todistelussa ja kuulemisissa, ja Juristiliitto pitää perusteltuna, että tätä mahdollisuutta kehitetään edelleen. Erityisesti asiantuntijoiden ja viranomaisten kuulemisessa etäyhteydet voivat lisätä tehokkuutta ilman merkittävää haittaa oikeusturvalle. Sen sijaan tilanteissa, joissa arvioidaan henkilön uskottavuutta tai joissa on merkittäviä näyttökysymyksiä, tulee harkita tarkoin, onko etäyhteyksien käyttö asianmukaista. 

Juristiliitto pitää tärkeänä, että etäyhteyksiä koskeva sääntely ei tarpeettomasti rajoita mahdollisuutta käyttää pelkkää ääniyhteyttä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Erityisesti kiireellisissä tai yksinkertaisemmissa tilanteissa puhelinkuuleminen voi edistää asian käsittelyn sujuvuutta ilman, että oikeusturva vaarantuu. 

Kokonaan etäyhteyksin järjestettävän etäoikeudenkäynnin osalta Juristiliitto korostaa, että kyseessä tulee olla selkeä poikkeus. Etäoikeudenkäynnin käyttöedellytysten tulee olla tarkkarajaiset ja edellyttää painavia perusteita. Etäoikeudenkäynnin vaikutukset oikeudenkäynnin laatuun, vuorovaikutukseen ja koettuun oikeudenmukaisuuteen on arvioitava huolellisesti. Poikkeusoloja koskevan sääntelyn osalta Juristiliitto kannattaa ehdotusta. Tämä tukee tuomioistuimen pyrkimystä ratkaisutoiminnan ylläpitämiseen esimerkiksi pandemiatilanteessa tai muiden vastaavien tilanteiden vuoksi. 

Tietoturvaan ja teknisiin edellytyksiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä etäyhteyksien käytön laajentuessa. Juristiliitto korostaa, että etäyhteyksien käyttöönotto ja laajentaminen edellyttävät luotettavia, tietoturvallisia ja helppokäyttöisiä järjestelmiä. Tällä hetkellä etäyhteyksien ja niihin liittyvien laitteiden käytössä on käytännön haasteita, että etäyhteyden hyödyntämiseen sisältyy edelleen merkittäviä riskejä erityisesti toimintavarmuuden näkökulmasta. Lisäksi erityisesti hallintoprosessissa käsitellään usein arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja, mikä asettaa korostuneita vaatimuksia tietosuojalle ja tietoturvalle. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulee varmistaa, että käytössä olevat laitteet ja järjestelmät täyttävät nämä vaatimukset. Tämä edellyttää, että laitteisto- ja järjestelmäuudistuksiin varataan täysimääräiset lisäresurssit. 

Lisäksi tulee huomioida, että etäyhteyksien käyttö edellyttää riittäviä resursseja tuomioistuimille ja muille viranomaisille. Etäosallistumisen järjestäminen, tekninen tuki ja muut käytännön järjestelyt voivat lisätä työmäärää, eikä näitä vaikutuksia tule aliarvioida. Sääntelyä kehitettäessä tulee varmistaa, että uudistuksen toimeenpanoon on varattu riittävät resurssit. 

Oikeudenkäynnin julkisuuden näkökulmasta Juristiliitto pitää tärkeänä, että sääntely on selkeää ja käytännössä toteuttamiskelpoista. Etäoikeudenkäyntien osalta tulee varmistaa, että yleisöllä on tosiasiallinen mahdollisuus seurata käsittelyä tilanteissa, joissa se on julkinen. Samalla on huolehdittava siitä, että salassa pidettävien tietojen suoja ei vaarannu, eikä esimerkiksi todistajana toimiva henkilö voi seurata asian käsittelyä laajemmin kuin oman kuulemisensa ajan. 

Esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta seurata etäoikeudenkäyntiä videoyhteyden välityksellä, mutta sääntelystä ei ilmene riittävän selvästi, miten yleisöjulkisuus käytännössä toteutetaan. Juristiliitto huomauttaa, että vaikka suullinen käsittely toimitettaisiin etäyhteyksin, yleisöjulkisuuden toteuttaminen edellyttää usein edelleen fyysisiä tilaratkaisuja, kuten tuomioistuinten järjestämiä seurantatiloja tai muita hallittuja katselujärjestelyjä. Etäoikeudenkäynnit eivät siten poista tilatarvetta, vaan voivat muuttaa sitä ja lisätä tarvetta uusille teknisille ja organisatorisille järjestelyille. Lisäksi on varmistettava, että yleisön pääsy oikeudenkäyntiin toteutuu yhdenvertaisesti eikä jää riippuvaiseksi yksittäisen tuomioistuimen käytännön järjestelyistä tai teknisistä valmiuksista. 

Lopuksi Juristiliitto korostaa, että etäyhteyksien käytön vaikutuksia tulee seurata systemaattisesti. Uudistuksen toimeenpanon jälkeen on tärkeää arvioida, miten etäyhteyksien lisääntyminen vaikuttaa oikeudenkäyntien sujuvuuteen, oikeusturvaan ja osapuolten kokemukseen oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Tarvittaessa sääntelyä tulee tarkistaa kokemusten perusteella. 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi