Lausunto käräjänotaarien ja asessoreiden valintamenettelyn kehittämisestä –tuomarinkoulutuslautakunnan muistio (TIV/1670/2025)

Juristiliitto kiittää tuomarinkoulutuslautakuntaa mahdollisuudesta lausua käräjänotaarien ja asessoreiden valintamenettelyn kehittämisestä. Juristiliitto pitää valintamenettelyn ja koko tuomioistuinharjoittelun kehittämistä erittäin tarpeellisena ja tärkeänä.    

Yleistä valintamenettelyn kehittämisestä 

Juristiliitto pitää hyvänä sitä, että tuomarinkoulutuslautakunta on päättänyt kehittää tuomioistuinharjoittelun valintamenettelyä. Nykyisessä valintaprosessissa on epäkohtia, jotka kaipaavat korjaamista. Juristiliitto onkin antanut lausunnon kehittämisestä Tuomioistuinvirastolle viime vuonna. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena tulee olla mahdollisimman sujuva, hakijaystävällinen ja nopea menettely.  

Muistion mukaan tuomarinkoulutuslautakunnassa on suunniteltu käräjänotaarivalinnan osalta seuraavia kehittämistoimenpiteitä:  

• Tuomioistuinharjoittelun alkamisajankohtien yhtenäistäminen  

• Haastattelupisteytyksestä luopuminen  

• Työkokemuksen merkityksen lisääminen ja valintakriteerien selkeyttäminen.  

Juristiliitto on keväällä 2024 tehnyt kyselytutkimukset käräjänotaareille ja oikeustieteen opiskelijoille tuomioistuinharjoittelusta. Kaiken kaikkiaan yleishuomio on, että liian suurella osalla harjoittelun suorittaneista on niin ikäviä kokemuksia harjoittelusta, että työ tuomioistuimessa ei kiinnosta. Tämä on huolestuttavaa, koska yksi – mutta ei ainoa – tuomioistuinharjoittelun tarkoitus on toimia rekrytointikanavana käräjätuomarin virkoihin. 

Juristiliitto on jo pitkään vaatinut tuomioistuinharjoittelun kehittämistä ja tehnyt ehdotuksensa järjestelmään tehtäviksi muutoksiksi. Nämä ehdotukset on jo aiemmin toimitettu eri tahoille, mutta lisäämme ne myös tämän lausunnon liitteeksi. 

Tuomarinkoulutuslautakunnan ehdotuksista  

Tuomioistuinharjoittelun alkamisajankohtien yhtenäistäminen 

Suunnitellussa, uudessa valintajärjestelmässä hakumenettelyjä järjestetään edelleen yksi vuodessa, mutta käräjänotaarit nimitettäisiin neljässä erässä joulu-, maalis-, kesä- ja syyskuussa. Tuomioistuinharjoittelu alkaisi vastaavasti helmi-, touko-, elo- tai marraskuussa, jotka ovat tällä hetkellä yleisimmät tuomioistuinharjoittelun aloituskuukaudet. 

Juristiliitto on aiemmassa lausunnossaan Tuomioistuinvirastolle ehdottanut, että hakukertoja olisi kaksi kertaa vuodessa sen vuoksi, että aloitusajankohta ei lykkääntyisi liian kauas. Nyt ehdotetun muutoksen myötä käräjänotaarien valtakunnallinen koulutus voidaan ajoittaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Juristiliitto pitää tämä hyvänä asiana.   

Juristiliitto pitää lisäksi hyvänä sitä, että alkamisajankohtien yhtenäistäminen myös jonkun verran lyhentää nimityspäätöksen ja harjoittelun aloittamisen välistä aikaa. Juristiliitto pitää kuitenkin tärkeänä, että varsinaisen nimittämispäätöksen ja auskultoinnin aloitusajankohdan välille jää vähintään kaksi kuukautta, jotta hakijoiden mahdolliselle irtisanomiselle ja turvallisuusselvityksen hankinnalle jää riittävä aika. 

Haastattelupisteytyksestä luopuminen 

Muistiossa ehdotetaan, että haastatteluja ei enää pisteytetä, mutta hakija voidaan edelleen haastatella ja karsia haastattelun perusteella. Jos tuomioistuin ei haastattele hakijoita, käräjänotaari voidaan nimittää hakemuspisteiden perusteella. Uudessa valintamenettelyssä haastattelu ei vaikuta hakijan valintaan haastattelun suorittavaa tuomioistuinta laajemmin. 

Juristiliitto pitää myönteisenä sitä, että haastattelumenettelyä koskevilla muutoksilla lyhennetään valintamenettelyn kestoa yli kolme kuukautta.  

Muistion mukaan haastatteluohje on tarkoitus uudistaa yleisluontoiseksi, jotta haastattelussa voidaan ottaa esille tuomioistuinkohtaisia seikkoja ja varmistua siitä, että hakijan ja tuomioistuimen odotukset harjoittelulle kohtaavat. Juristiliitto katsoo, että haastatteluiden tasapuolisuuteen ja laatuun on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. 

Juristiliitto toivoo, ettei haastattelupisteytyksen lopettaminen vaikeuteta auskultoimaan pääsyn mahdollisuuksia liiaksi niiden hakijoiden osalta, joilla opintomenestys ei ole kovin hyvä, mutta joilla kuitenkin on vahva motivaatio ja halu tuomioistuinuralle. 

Työkokemuksen merkityksen lisääminen ja valintakriteerien selkeyttäminen 

Haastattelun pisteyttämisestä luopumisen vuoksi valintakriteerejä tarkistetaan ja työkokemuksesta annettavia pisteitä nostetaan. 

Juristiliitto pitää hyvänä, että opintomenestystä ei mitata pelkän maisterin tutkielman arvosanan perusteella niin kuin jossain aiemmassa ehdotuksessa oli kaavailtu. Opintomenestyksen painoarvoa on melko suuri. Tähän liittyen Juristiliitto toivoisi vielä harkintaa siitä, miten sellaiset harjoittelun suorittamiseen halukkaat, joiden opintomenestys ei ole kovin vahva, voisivat päästä auskultoimaan. Monella saattaa olla suuri motivaatio ja hyvät valmiudet kehittyä osaaviksi tuomareiksi, vaikka opintomenestys eri syistä ei ole ollut erityisen hyvä. Liitto on aiemmin omissa ehdotuksissaan pohtinut, että olisiko mahdollista esimerkiksi harkita erilaisia kiintiöitä, joissa opintomenestys ja muut seikat voivat vaikuttaa erilaisilla painoarvoilla.  

Juristiliiton tekemässä opiskelijakyselyssä kysyttiin, aiheuttaako opintomenestyksen painottaminen valintamenettelyssä opintostressiä/-painetta. Vastaajista 497 koki opintomenetyksen painottamisen aiheuttavan stressiä, eli lähes 2/3 osaa heistä, jotka olivat kyselyn mukaan kiinnostuneet tuomioistuinharjoittelusta. Valintamenettelystä aiheutuvaa stressiä kuvaa hyvin myös se, että tuomioistuinharjoittelusta kiinnostuneista 50 % oli korottanut arvosanoja tai valinnut valinnaiskursseja sen mukaan, mikä he arvelivat edesauttavan pääsyä tuomioistuinharjoitteluun taikka oli valinnut notaari- (ON) tai graduryhmän (OTM) sen mukaan, mistä olisi hyötyä tuomioistuinharjoitteluun pääsemiseksi. 

Asessorivalinnan kehittäminen 

Tuomarinkoulutuslautakunnassa on suunniteltu asessorivalinnan osalta seuraavia kehittämistoimenpiteitä:  

• esivalintakoe järjestetään valintamenettelystä erillisenä  

• asessoreiden esivalintakriteerejä uudistetaan ottamalla huomioon käräjänotaarien valintakriteereihin tehtävät muutokset.  

Juristiliitto pitää kehittämistoimenpiteitä kannatettavina, eikä liitolla ole lausuttavaa asiasta. 

Lopuksi 

Koska tuomioistuinharjoittelussa on paljon muutakin kehitettävää kuin valintamenettely, Juristiliitto toivoo jatkossa myös laajemman kehittämisen aloittamista. Juristiliiton ehdotuksissa tuomioistuinharjoittelun kehittämiseksi on mainittu kehittämisen kohteina seuraavat asiat: palkkauksen parantaminen, valtakunnallisen ohjeistuksen laatiminen harjoittelun sisällöstä, notaarien määrän lisääminen ja työtehtävien määrän seuraaminen, harjoittelun laajentaminen erityistuomioistuimiin, tutor-järjestelmän kehittäminen ja työaikalain soveltaminen harjoittelijoihin. 

Juristiliitto on mielellään mukana tuomioistuinharjoittelun kehittämisessä. 

Lisätietoja: Jaana Meklin, johtaja, työelämä, jaana.meklin@juristiliitto.fi