Kommentti rikoslain 9 luvussa säädetyn yhteisösakon rangaistusasteikon muuttamisesta

Juristiliitto kiittää oikeusministeriötä kuulemistilaisuudesta ja mahdollisuudesta tulla kuulluksi liikevaihtoon perustuvasta yhteisösakosta ja oikeushenkilölle määrättävää sakkoa koskevista velvoitteista EU-lainsäädännössä. Juristiliitto esittää kunnioittavasti seuraavien seikkojen ja kuulemistilaisuuden jälkeen syntyneiden jatkopohdintojen huomioon ottamista asiaa koskevassa valmistelussa: 

Kokonaisuudistuksen tarpeellisuus  

Useat eri EU-rikosoikeuden direktiivit (esim. pakoterikokset ja ympäristörikokset) vaativat nykyistä korkeampien yhteisösakkojen tuomitsemista. Jo valmistelussa ollut pakoterikosdirektiivin mukainen uudistus, jossa säädettiin yhdelle rikosnimikkeelle oma rangaistusasteikkonsa, ei ole lainsäädäntöteknisesti optimaalinen ratkaisu. Juristiliiton katsookin, että rikoslain (34/1889, RL) 9 luvun yhteisösakkoa koskevien pykälien osalta tulisi tehdä ensi sijassa kokonaisuudistus säännöskohtaisten muutosten sijaan. Juristiliitto kuitenkin ymmärtää, ettei tämän hankkeen yhteydessä pystytä laajamittaiseen kokonaisuudistukseen em. säännösten osalta ja kannustaa tämän toteuttamiseen tulevaisuudessa. 

Liikevaihtoon sidotun rangaistusasteikon maksimista  

Juristiliitto kannattaa direktiivin mukaisen uudistuksen perusteellista valmistelua. Nykyinen absoluuttiseen euromäärään perustuva rangaistusasteikko on johtanut tilanteeseen, jossa suuret yritykset maksavat suhteellisesti huomattavasti pienempää sakkoa kuin pienet yritykset. Tilanne ei ole  oikeudenmukainen, vaan rangaistusten tulisi vastata oikeushenkilön maksukykyä.  Nykyinen asteikko ja tuomitsemiskäytäntö ovat siten ongelmallisia, että rangaistusten tehokkuus laskee inflaation myötä, mikä tiedettiin jo RL 9 luvun valmistelun yhteydessä. Jos rangaistus olisi suhteellisempi ja sidottu liikevaihtoon, olisi rangaistusasteikkoon sisällytetty samalla automaattinen inflaatiosuojaus. 

Mittaamisperusteiden tarkastamisesta  

Nykyisessä RL 9 luvussa säädettyjä mittaamisperusteita ovat: 1) teon moitittavuus RL 9:2 mukaan ja 2) oikeushenkilön koko sekä taloudellinen asema. Uudistusta valmisteltaessa tulisi käydä tarkkaan RL 9 luvun alkuperäiset esityöt ja tarkastella ovatko siinä annetut ohjeet rangaistuksen mittaamisesta ajankohtaisia. Tässä yhteydessä olisi syytä tarkastella voitaisiinko mittaamisperusteita viedä kaavamaisempaan suuntaan, siinä missä nykyinen tuomitsemiskäytäntö on suurpiirteistä; tarkoittaen esimerkiksi sitä, että rangaistustasot vastaisivat jotain lainsäätäjän valitsemaa kerrointa yrityksen liikevaihdolle. Mittaamisperusteissa tulisi ottaa huomioon myös se, että liikevaihto mittaa ainoastaan yrityksen läpi virtaavaa liiketoimintaa. Liikevaihto sellaisena kuin se esimerkiksi kirjanpitolaissa (1336/1997) määritellään voi muodostua eri suuruiseksi lukemattomista syistä. Sen vuoksi olisi tarpeen tarkastella myös oikeushenkilön muita taloudellisia tunnuslukuja rangaistuksen laskemiseksi. Lisäksi tämä olisi myös olennaista sääntelyn ennakoitavuuden, ymmärrettävyyden ja yksiselkoisuuden vuoksi. 

Konsernisuhteiden vaikutuksesta yhteisösakon määrään 

Konsernisuhteiden vaikutusta yhteisösakon määrään tulisi tarkastella kriittisesti. Konsernisuhteiden huomioiminen ainoastaan yhteisösakkoa koskevassa uudistuksessa voi johtaa siihen, että uudistus lähtisi laajenemaan kattamaan koko 9 luvun systematiikkaa. RL 9 luvun nykyinen systematiikka perustuu yksittäisten oikeushenkilöiden toiminnan arviointiin.

Perusoikeudet kuten omaisuudensuoja suojelevat myös oikeushenkilöiden omaisuutta, johon yhteisösakon tuomitsemisella kajotaan. Tämän vuoksi tulisi suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että toisen oikeushenkilön varallisuusasema vaikuttaisi toisen oikeushenkilön rangaistuksen tasoon. Niissä ääritilanteissa, joissa konsernirakennetta käytetään keinotekoisesti hyväksi rangaistuksen minimoimiseen, voitaisiin soveltaa vastuun samastamista koskevaa doktriinia.