Juristiliiton kommentti yliopistojen valintakoevalinnan kehittämishankkeen valintakoewebinaarissa (21.3.) esitellystä valintakoemallista 

Vastaaja 

Yliopisto (tarkenna alla)  
Yliopiston yksikön, tiedekunnan tai muun vastaavan edustaja (tarkenna alla)  
Sidosryhmän edustaja (tarkenna alla)  
Yksityishenkilö  

Minkä yliopiston, yksikön, sidosryhmän tai muun vastaavan edustajana vastaat kyselyyn? 

Juristiliitto – Jurisförbundetin (rek. Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry) edustajana 

Vaikuttaako valintakokeiden kokonaisuus toimivalta? 

Kyllä  
Kyllä, pienin muutoksin  
Ei  

Kommentit koskien valintakoetta G  

Onko valintakoe G tällaisenaan toimiva? 

Kyllä  
Kyllä, pienin muutoksin  
Ei  

Kommentit valintakokeen G yhteiseen osioon. Mahdolliset muutosehdotukset pyydetään esittämään konkreettisina ehdotuksina perusteluineen. 

Juristiliitto katsoo, että oikeustieteen sisällyttäminen valintakokeeseen G ei ole lähtökohtaisesti perusteltua. Oikeustiede eroaa merkittävästi sosiaalitieteistä ja viestinnästä esimerkiksi sovellettavan aineiston ja materiaalin osalta. Yleissivistävään ja yhteiskunnalliseen tietoon pohjautuvalla yhteisellä osiolla ei pystytä käytännössä mittaamaan oikeustieteellisen koulutuksessa edellytettyjä erityisvaatimuksia, koska oikeustieteellisiä kysymyksiä ei juurikaan sivuta alemmilla koulutusasteilla. Tästä syystä yhteisen osuuden merkittävyys ja sisältö tulee olla oikeassa suhteessa eriytyvään osioon nähden. Juristiliitto katsoo, että yhteisen osion koko tulee olla enintään kolmannes suhteessa oikeustieteen eriytyvään osioon nähden. 

Kommentit valintakokeen G eriytyviin osioihin. Mahdolliset muutosehdotukset pyydetään esittämään konkreettisina ehdotuksina perusteluineen. 

Juristiliitto pitää tärkeänä, että eriytyvässä osiossa pystytään ottamaan huomioon tulevaisuudessakin alakohtaiset erityistarpeet. Näin ollen oikeustieteellisen eriytyvässä osiossa tulee jatkossakin pystyä mittaamaan oikeudellisten normien soveltamista konkreettisiin tapauksiin ja toisaalta yleisten oikeudenalan ratkaisuperiaatteiden ymmärtämistä. Valintakoetta kehittäessä on tärkeää ymmärtää, että juristin tehtäväkenttään kuuluu olennaisempana osana lainsäädännön ja oikeudellisten normien soveltaminen, ei tieteellisten taulukoiden ja tilastojen tulkinta. Lisäksi on tärkeää, että kokeessa pystytään mittaamaan juristille olennaista kirjoitustaitoa ja oikeakielisyyttä. 

Juristiliitto muistuttaa, että aineiston ulkoa opettelu ei itsessään ole merkittävä taito, mutta se kertoo motivaatiosta ja halusta paneutua laajoihinkin aineistoihin sekä luetun ymmärtämisestä siten, että se koostaa hakijalle laajan osaamisperustan. Tämä toimii puolestaan pohjana opitun asian soveltamisessa, jolloin kysymykset voidaan laatia ongelmanratkaisua edellyttäviksi case-tehtäväksi. Kysymysten laadinnalla on puolestaan mahdollista vaikuttaa siihen, ettei tekoälystä tai pääsykokeeseen valmentavista kursseista ole sen tekemisessä hyötyä. Jos valintakoe perustuu ainoastaan suppeaan kokeessa jaettuun materiaaliin ja sen perusteella vastattaviin monivalintoihin, on vaarana, että kysymykset jäävät detaljitasoiseksi oikein-väärin-väittämiksi tai vahvaa luetun ymmärtämistä osoittaviksi kysymyksiksi. Tuolloin sillä olennaisella, eli taidolla soveltaa luettua, ei ole merkitystä. Samalla on hyvä huomata, että koska oikeustieteen opinnot ja valmistumisen jälkeinen työskentely painottuu esseemuotoisiin teksteihin, olisi niihin hyvä harjoituttaa hakijoita jo hakuvaiheesta lähtien. 

Onko valintakoeyhteistyö mahdollista valintakokeeseen G luonnosteltujen alojen kesken? 

Kyllä  
Ei  
En osaa sanoa  

Onko jokin valintakokeeseen G sijoitettu ala väärässä kokeessa, mikä? Mihin se kuuluisi? Perustele. 

Juristiliitto katsoo, että oikeustieteen tulisi jatkossakin olla nykyisen mukainen koulutusyksiköiden yhteistyössä tekemä valintakoe. Oikeustieteellä on jossain määrin rajapintoja julkisoikeuden, hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden osalta, mutta viestintä- ja sosiaalitieteiden kanssa yhdistävien tekijöiden määrä on vähäinen. Huomioida täytyy, että aloilla olennaiset tiedot ja taidot eroavat ja kullakin alalla ovat omat erityisluonteensa ja -tarpeensa. Oikeustieteissä tällaisena korostuvat esimerkiksi oikeudellisten normien tulkinta, yleisten ja erityisten oikeusperiaatteiden ymmärtäminen, oikeudellinen päättely- ja päätöksentekokyky sekä ratkaisukeskeisyys. Oikeustieteissä esimerkiksi korostuvat erilaiset tulkinnan taidot, kun tilastojen sijasta tulkinnan kohteena ovat lainopilliset tekstit. 

Lisäksi kun otetaan huomioon oikeustieteen rooli hakupainealana ja nyt käytössä oleva ensikertalaisten kiintiö, ei yhdistäminen muiden valintakokeiden yhteyteen tule lisäämään hakijoiden kiinnostusta muita aloja kohtaan. Niin oikeustieteissä kuin muillakin hakupainealoilla hakijat keskittävät tosiallisesti hakunsa vain niihin kohteisiin, jotka heitä tosiasiallisesti kiinnostaa ja ns. hakupakko täytetään niillä valintakokeilla, joihin heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta päästä sisään esim. aikaisempien ainevalintojen vuoksi. Todennäköinen kehityskulku tällaisessa tilanteessa onkin se, että he jättävät hakematta näille aloille, jotta tosiasiallista vaaraa ensikertalaisuuden menettämiseen ei ole. 

Muut kommentit  

Muut kommentit valintakoemallista. 

Juristiliitto ymmärtää hankkeen taustalla olevat tavoitteet yksinkertaistaa menettelyä ja säästää niin resursseja yksilöjen, yliopistojen kuin yhteiskunnankin osalta. Juristiliitto kuitenkin katsoo, ettei uudistusta tule tehdä pakottamalla aloja ennalta valittuihin muotteihin tai oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön, mikäli sillä ei ole tosiasiallista tarkoituksenmukaisuutta. 

Juristiliitto katsoo, että korkeakoulutuksen tulee olla lähtökohtaisesti kaikkien saavutettavissa esimerkiksi sosioekonomiseen taustaan, sukupuoleen tai vammaisuuteen katsomatta. Valintakoemateriaalin tulee myös olla mahdollisimman saavutettavissa. On kuitenkin tärkeää, että jatkossakin opiskelijavalinnoissa pystytään mittaamaan opiskelijan soveltuvuutta ja motivaatiota juristin tehtäviin. Valintakoemateriaaleilla pystytään tutustuttamaan hakijoita oikeudelliseen ajatteluun ja niihin opiskelutapoihin, jotka toimivat perustana opinnoille myös läpi koko tutkinnon. 

On suorastaan sääli, että hankkeessa suhtaudutaan hyvin kielteisesti koekohtaiseen ennakkomateriaaliin. On tärkeää huomata, että esimerkiksi oikeustieteissä on otettu jo merkittäviä edistysaskeleita saavutettavuuden kasvattamiseen aineistovalinnoilla ja mahdollistamalla sähköisen aineiston käyttö maksutta kaikille hakijoille. Valmennuskurssien merkitykseen valintakoevalmistautumisessa pystytään puolestaan vaikuttamaan materiaalien sivumääristä ja julkaisuajankohdista päätettäessä. Tähän on pyritty esimerkiksi lyhentämällä lukuaikaa oikeustieteellisen valintakokeeseen nykyiseen kuukauteen. Lisäksi kuten webinaarissa mainittuun Murron, Suhosen ja Jänkälän katsauksessa todetaan, on oikeustieteiden yhteinen, kaikille sama ennakkomateriaali myös lukiota käymättömien hakijoiden kannalta yhdenvertaisempi kuin ainoastaan lukion oppimäärään perustuvat valintakokeet. Tämä parantaa myös sellaisten hakijoiden asemaa, jotka ovat käyneet lukion useampi vuosi sitten. Valmistautumisesta valintakokeeseen ei saa tulla uuteen ylioppilaskokeeseen verrattavaa suoritusta. 

Juristiliitto haluaa myös huomauttaa, että mikäli tulevaisuudessa suomen- ja ruotsinkielisiin hakukohteisiin haetaan samalla kokeella ja samoilla kysymyksillä, tulee erityisiä panostuksia tehdä käännösten laadukkuuteen. Erityisesti monivalinnoissa pienikin käännöksestä johtuva epäselvyys voi tehdä kysymyksestä mahdottoman ymmärtää. Tämä asettaa osan hakijoista muita heikompaan materiaaliin. On myös olennaista, että niin ennakko kuin kokeessakin jaettavat materiaalit ovat laadukkaasti tuotettuja ja huomioivat alalla käytettävän erityisen sanaston. Tämä on olennaista, jotta valintakokeessa voidaan varmistua hakijan riittävän korkeasta kielitaidosta ja jotta tulevaisuudessakin oikeustieteistä valmistuu molempia kotimaisia kieliä korkealla tasolla hallitsevia osaajia. 

Juristiliitto on myös huolissaan hakijoiden oikeusturvasta liittyen uudistuksen toteutuksen aikatauluun. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2025, vaikka virallista päätöstä valintakoekokonaisuudesta ei olekaan vielä tehty. Tämä ei anna hakijoille riittävästi aikaa valmistautua valintaperusteiden muuttumiseen. Juristiliitto katsoo, että uudistuksen tulisi tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2026 uudistetun todistuspistevalinnan yhteydessä. 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi