Kolumnit

Tekoäly haastaa myös opetuksen

12.6.2023 | Lukuaika: 3 minuuttia

Tekstiä tuottavat tekoälysovellukset, kuten esimerkiksi paljon puhuttu ChatGPT, voivat etsiä tietoa ja vastata niille esitettyihin kysymyksiin. Ne voivat myös auttaa löytämään erilaisia näkökulmia tutkittavaan tai opiskeltavaan asiaan.

Samalla kun tekoäly tuo työntekoon, tutkimukseen ja opetukseen uusia mahdollisuuksia, pakottaa se myös uudistamaan nykyisiä työ- ja opiskelutapoja. Esimerkiksi opetuksessa on itsenäisesti tehtävissä suorituksissa otettava sekä tehtävänannossa että arvioinnissa huomioon se, että opiskelija saattaa käyttää tehtävää tehdessään tekoälysovellusta.

Helsingin yliopisto kannustaa opettajia käyttämään opetuksessa tekoälyä ja sallii sen käyttämisen myös opiskelijoille. Näin opiskelijoita valmennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa tekoälyä käytetään laajasti.

Helsingin yliopisto kannustaa opettajia käyttämään opetuksessa tekoälyä ja sallii sen käyttämisen myös opiskelijoille.

Tekoälyn hyödyntäminen opetuskäytössä edellyttää kuitenkin, että opettajat tuntevat riittävän hyvin tekoälyn mahdollisuudet ja osaavat ohjeistaa opiskelijoita tekoälyn käyttämisessä. Sen vuoksi työnantajan tulee tarjota tekoälykoulutusta ja osoittaa siihen työaikaa.

Helsingin yliopistossa on julkaistu tekoälyn opetus- ja opiskelukäyttöä koskevat linjaukset. Niiden mukaan opiskelijan on kerrottava, mitä kielimallia hän on käyttänyt ja miten. Käytön ilmoittamatta jättäminen katsotaan vilpiksi. Opiskelijan ei voida edellyttää käyttävän maksullista kielimalliohjelmaa, ja hänelle on kerrottava kielimallien käytön periaatteista, haitoista ja hyödyistä.

Opettajalla on oikeus rajoittaa tekoälyn käyttöä, jos se haittaisi oppimistavoitteiden saavuttamista. Tekoälyn käyttämisen kieltäminen on perusteltava kirjallisesti.

On tärkeää, että opettajat ohjaavat opiskelijoita käyttämään tekoälyä hyödyllisellä tavalla ja ymmärtämään sen rajoitteet ja mahdollisuudet. Opiskelijoiden tulee kehittää kriittistä ajattelua ja kykyä arvioida tietolähteiden luotettavuutta, jotta he voivat hyödyntää tekoälyä oikein.

Opiskelijoiden tulee kehittää kriittistä ajattelua ja kykyä arvioida tietolähteiden luotettavuutta, jotta he voivat hyödyntää tekoälyä oikein.

Tekoälyä käytettäessä on tunnistettava sen rajoitteet. Tekoäly ei välttämättä osaa käsitellä monimutkaisia kysymyksiä tai tunnistaa kontekstuaalisia eroja, mikä voi johtaa virheelliseen tietoon tai väärinkäsityksiin. Tekoälysovelluksissa saattaa myös olla piilotettuja ennakkoluuloja tai vääristymiä.

Luottamuksen ylläpitämiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että tekoälysovellusten käyttö on läpinäkyvää ja vastuullista. Oma kysymyksensä on tekoälyn käyttämiseen liittyvät tietosuojakysymykset.

Tekoäly ei välttämättä nopeuta kirjallisten töiden tekemistä, koska sen tuottaman tekstin muokkaamisessa ja faktojen tarkistamisessa voi olla suurempi työ kuin siinä, että keräisi tiedot ja kirjoittaisi tekstin kokonaan itse. Lisäksi itse tietoa etsimällä, seulomalla ja hyödyntämällä asiat jäävät yleensä paremmin mieleen.

Tekoäly ei korvaa ihmisen tarjoamaa vuorovaikutusta ja kriittistä ajattelua.

Tekoäly ei korvaa ihmisen tarjoamaa vuorovaikutusta ja kriittistä ajattelua. Inhimillinen ja henkilökohtainen ohjaus, keskustelu ja kokemusten jakaminen ovat edelleen tärkeitä tekoälyn toimiessa tukijana ja apuvälineenä.

Lapsena minua varoiteltiin tulenteosta ja opetettiin, että tuli on hyvä renki mutta huono isäntä. Sama viisaus pätee tekoälyynkin.

Kirjoittaja on viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto, paivi.korpisaari@helsinki.fi

Lue lisää tekoälystä ja juristin työstä.