Kolumnit

Identiteettipolitiikka ja uusia nimikkeitä

Heikki Halila

30.4.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Yhdysvaltojen kampuksilta levinneen woke-ajattelun merkittävin ja samalla kyseenalaisin seuraus on ollut Donald Trumpin uudelleenvalinta maan presidentiksi. Amerikkalaisten enemmistölle oli liikaa muun muassa se, että alle kouluikäisiä ei saa kutsua tytöksi tai pojaksi, vaan heidän on saatava itse päättää identiteetistään. Ei tätä suomalaistenkaan enemmistö niele. Trumpin tulosta presidentiksi on aiheutunut raju vastavaikutus wokelle.

Suomessa on taitettu peistä siitä, saako tietyissä yhdyssanoissa olla osana sana mies. Monissa tapauksissa, ei toki kaikissa, kysymyksessä olevasta sanasta on tullut hyvinkin sukupuolineutraali. Tällainen on muun muassa eduskunnan puhemies, jota nimikettä ovat ylpeänä kantaneet myös puhemiehistöön kuuluneet naiset. Aamulehden päätoimittajana Jouko Jokinen kuitenkin vaati, että hänen lehdessään tulee käyttää ilmaisua eduskunnan puheenjohtaja. Mestaripakinoitsija Matti Pitkonkin pakinoista on toimituksessa siivottu nimike eduskunnan puhemies.

Alioikeusuudistuksessa oikeusneuvosmies korvautui käräjätuomarin nimikkeellä.

Muualle tämä hullutus ei ole levinnyt. Ei historiallisista nimikkeistä kannata noin vain luopua. Eduskunnassa puhemies tekee muutakin kuin toimii täysistunnon puheenjohtajana toisin kuin esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Luonteva tapa nimikkeistön vaihtamiseen on organisaatiomuutos. Alioikeusuudistuksessa oikeusneuvosmies korvautui käräjätuomarin nimikkeellä.

Suomessa on voimassa vuonna 1992 säädetty välimiesmenettelylaki. Siinä on käytetty ilmaisuja välimiesoikeus, johon kuuluu yksi tai useampi välimies. Tuskin kukaan järkevä ihminen on pitkään aikaan voinut ajatella, että näiden käsitteiden vuoksi nainen ei voisi toimia välimiehenä. Tiedossani ei ole tapausta, jossa nainen ei olisi ollut käytettävissä välimiehenä tämän käsitteen sukupuolisidonnaisuuden vuoksi.

Vuonna 2024 hyväksytyissä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan säännöissä on yllättäen ryhdytty käyttämään käsitteitä välitysmenettely, välitysoikeus ja välitystuomari välimiesmenettelyä koskeva kantasana sivuuttaen. On erikoista poiketa itsesääntelymääräyksissä lain käsitteistä.

Tuomarin esteellisyyttä koskevat legaalinormit eivät sellaisenaan koske välimiehiä.

Vakavampaa on se, että uudet käsitteet ovat harhaanjohtavia. Välimiesmenettely tarkoittaa oikeudellisesti sitovan ratkaisun antamista välimiesoikeutta sitovan normiston perusteella. Välitysmenettely tarkoittaa taasen muuta kuten rauhanvälitystä tai sovinnon hieromista.

Välimiesmenettelylaissa tarkoitettu välimies ei ole tuomari. Niinpä tuomarin esteellisyyttä koskevat legaalinormit eivät sellaisenaan koske välimiehiä: asianosaiset voivat esimerkiksi sopia siitä, että kumpikin nimeää välimiesoikeuteen esteellisen henkilön. Välimiehestä eivät koske tuomarin kelpoisuusvaatimukset, eikä hänellä ole tuomarin rikosoikeudellista vastuuta. Välimiehen kutsuminen välitystuomariksi sotii myös tuomioistuinlain 5 §:ää vastaan. Kyseisessä lainkohdassa on lueteltu se, ketkä on luettavissa tuomarikäsitteeseen.

Katseet kohdistuvat tulossa olevaan työryhmän mietintöön.

Oikeusministeriö on asettanut marraskuussa 2024 Mika Hemmon johdolla toimivan työryhmän valmistelemaan välimiesmenettelystä annetun lain modernisointia. Hemmo on erittäin kokenut välimies, ja hän on julkaissut vuonna 2022 yli 1400-sivuisen teoksen ”Välimiesmenettely”. Katseet kohdistuvat tulossa olevaan työryhmän mietintöön.

Kirjoittaja on siviilioikeuden professori (emeritus), Helsingin yliopisto, heikki.halila@helsinki.fi