Juristimedian etusivulle
Pride-kulkueeseen osallistujia Helsingin Senaatintorilla.

Ihmiset

Pride liputtaa yhdenvertaisuutta ja iloa

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännöstä on pidettävä kynsin hampain kiinni – kovalla työllä saavutettuja tuloksia ei saa murentaa. Paikattavaa löytyy: esimerkiksi yli 30 prosenttia sateenkaari-ihmisistä on altistunut Suomessa eheyttämistoimille. Kesäkuu on maailmanlaajuinen Pride-kuukausi.
Teksti Tarja Västilä
kuvat ja videot Jirina Alanko, Hanna Hirvonen , Alejandro Lorenzo
Kuuntele juttu

Vaikka meillä Suomessa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pyritään vaalimaan, maailmalla otetaan takapakkia.

– Yhdysvaltain presidentti haluaa estää DEI-toiminnot, jotka tähtäävät monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion edistämiseen. Unkarissa on Pride-tapahtumat kielletty 500 euron sakon uhalla. Negatiivista kehitystä tapahtuu, miettii Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen.

Kemppaisen mukaan on hienoa, että Suomessa on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö, mutta laakereille ei ole syytä heittäytyä. Hän myös muistuttaa, etteivät kaikki synny yhdenvertaisiksi – ongelmia on edelleen sekä työ- että koulumaailmassa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö on hieno juttu, mutta laakereille ei pidä heittäytyä.

– Laeista on pidettävä kynsin hampain kiinni, sillä elämme erikoisia aikoja ihmisoikeusasioissa. Ajatuksena on ollut, ettei ketään syrjitä vaan mennään eteenpäin, jotta saavutamme entistä reilumman yhteiskunnan ja lainsäädännön. Kovalla työllä saavutettuja tuloksia on nyt kuitenkin alettu maailmalla tietoisesti murentaa.

Henkilö seisomassa vasten seinään maalattua värikästä katutaideteosta.
Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen muistuttaa, että kaikki eivät synny yhdenvertaisiksi.

Yritykset sitoutuvat monimuotoisuuteen

Äskettäin Fibs-yritysvastuuverkoston kyselyyn vastanneista yrityksistä 95 prosenttia on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista. Kohderyhmänä oli tuhat suurinta suomalaisyritystä.

– Yhdysvalloissa kuluttajat ovat alkaneet boikotoida yrityksiä, jotka kieltäytyvät edistämästä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

Suomi on pysynyt 49 maan joukossa kuudennella sijalla maavertailussa siitä, miten sateenkaarevia koskevat kriteerit toteutuvat lainsäädännössä.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europe julkaisi vastikään vuosiraporttinsa. Suomi on pysynyt 49 maan joukossa kuudennella sijalla maavertailussa siitä, miten sateenkaarevia koskevat kriteerit toteutuvat lainsäädännössä. Edellä ovat Malta, Belgia, Islanti, Tanska ja Espanja. Ykköspaikkaan Suomella on vielä matkaa.

Eheytyshoitoja ei ole saatu kiellettyä

Intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus on edelleen lainsäädännössä turvaamatta eikä toteudu. Kemppainen muistuttaa, että on ihmisoikeusloukkaus, jos lapsen kehoa ei kunnioiteta.

Myös YK:n lasten oikeuksien komitea on kehottanut Suomea kieltämään kaikki tarpeettomat lapsen sukupuolipiirteitä muokkaavat lääketieteelliset toimenpiteet, kunnes lapsi pystyy antamaan niille suostumuksensa.

Lisäksi Euroopan perusoikeusviraston mukaan Suomessa poikkeuksellisen moni eli yli 30 prosenttia sateenkaari-ihmisistä on altistunut eheyttämistoimille. Eheytyshoitoja ei ole saatu Suomessa kiellettyä, vaikka kansalaisaloite meni eduskunnassa läpi äänin 125–49. Oikeusministeriöstä on todettu, ettei se ehdi valmistella asiaa tällä hallituskaudella.

Alaikäiset, kolmas sukupuoli ja transihmiset otettava huomioon

Suomessa juridinen, itsemääräämisoikeuteen perustuva sukupuolen vahvistaminen on mahdollista vasta täysi-ikäisenä, jolloin henkilötunnuksen sukupuolimerkinnän saa vaihdettua. Alaikäisten itsemääräämisoikeuteen perustuva sukupuolen vahvistaminen on mahdollista jo useissa muissa maissa.

Lisäksi meiltä puuttuu kolmas virallinen, juridinen sukupuolimerkintä. Se varmistaisi nais-miesjaon ulkopuolelle jääville ihmisille oikeudellisen tunnustuksen.

Suomesta puuttuu kolmas virallinen, juridinen sukupuolimerkintä.

Transihmisten kohdalla Kemppainen näkee jo hyvää muutosta, mutta etenkin transnaiset ovat haavoittuvassa asemassa. Reiluutta kaivataan enemmän, ja monet työnantajat ovatkin halunneet asian tiimoilta koulutusta ja hyviä käytäntöjä.

Kemppainen toivoisi myös oikeudenmukaisempaa turvapaikkapolitiikkaa.

– Sateenkaarevien turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet eivät toteudu. Heiltä edellytetään kykyä kertoa viranomaiselle itselle vieraalla, länsimaisella tavalla omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Se on paljon vaadittu.

Pride-kulkue Helsingin Senaatintorilla.
Pride-viikkoa vietetään Helsingissä 23.–29.6.2025. Sen huipennus on Senaatintorilta lähtevä ja Kaivopuistoon päätyvä kulkue.

Helsingin kaupunki tukee Pride-toimintaa

Helsinki Pride -yhteisö pyrkii ulottamaan toimintaansa tarpeen mukaan muuallekin Suomeen. Nuorisotyö ja kouluvierailut sekä yhteydet eri ammattilaisiin ja viranomaisiin ovat tärkeitä.

– Tietoa tarvitaan ja haluamme vaikuttaa, jotta sateenkaari-ihmisillä olisi parempi olla.

Yhdenvertaisuuden ilosanomaa välittäviä Pride-tapahtumia järjestettiin viime vuonna jo yli 50 paikkakunnalla. Ne ajoittuvat yleensä kesään, poikkeuksena Arctic Pride Rovaniemellä ja Tunturi Pride Kittilässä.

Kemppainen iloitsee, että 23.–29.6. järjestettävän Pride-viikon yhtenä yhteistyökumppanina on jo vuosien ajan ollut Helsingin kaupunki.

– Sillä on symbolinen merkitys, ja se toimii eräänlaisena vipuvartena muualle: voidaan vedota siihen, että pääkaupunkikin tukee yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta.

Annu Kemppainen

  • Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtajana liki kolme vuotta sitten aloittanut Annu Kemppainen on koulutukseltaan kulttuurituottaja ja yhteisöpedagogi YAMK. Hänellä on pitkä kokemus ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöjen toiminnassa.
  • Opinnot ja työharjoittelut ulkomailla ovat auttaneet verkostoitumaan kansainvälisesti.
  • Kemppainen on aiemmin toiminut Hesetan (nyk. Helsinki Pride -yhteisö) puheenjohtajana ja Helsinki Pride -viikon vastaavana tuottajana.