Oikeuden ja politiikan rajapinnalla

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) katsoo minua yllättyneenä haastattelun lopuksi eduskuntatalon kahvilassa. 

– Etkö aio kysyä lempipykälääni perustuslaista?

Että unohtuikin. Mikä se siis on?

– Perustuslain 2 § 1 momentti: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” Kuten edesmennyt professori Ilkka Saraviita sanoi, tämä tarkoittaa, että kaikki julkinen vallankäyttö ja oikeusjärjestyksen voimassaolo Suomessa johtuu viime kädessä kansalaistahdosta, Vestman sanoo vakavana.

Tulee hyvin selväksi, että tämä 39-vuotias juristi, joka istuu nyt kolmatta vuottaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, pitää tehtäväänsä kunnia-asiana eikä allekirjoita väitteitä valiokunnan politisoitumisesta.

– Perustuslakivaliokunta kokoontuu joka eduskunnan istuntopäivä, ja usein aloitamme suuren työmäärän vuoksi aikaisemmin aamulla kuin muut valiokunnat. Joka päivä on hyvä tulla töihin, hän sanoo.

Keskustelu kuuluu asiaan

Juuri nyt perustuslakivaliokunnan työssä tärkeintä on sama kuin aina, Vestman sanoo: arvioida lakiesitykset huolella ja varmistaa, että eduskunnassa säädettävät lait ovat perustuslakimme mukaisia. 

– Valiokunnan työ on oikeudellista, ei päivänpoliittista, missä se eroaa muista valiokunnista. Suomalainen perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä toimii erittäin hyvin ja tehokkaasti. En näe, että valiokunnan asema olisi uhattuna ajoittaisesta kriittisestä keskustelusta huolimatta.

Puheet valiokunnan politisoitumisesta eivät hermostuta Vestmania. Keskustelu on osa demokraattista yhteiskuntaa, ja valiokunnan ”kuuluukin” kantaa epäilyjä politisoitumisestaan.

– Julkista keskustelua perustuslakivaliokunnasta käydään aika ajoin, erityisesti poliittisesti kiistanalaisten ja oikeudellisesti haastavien lakihankkeiden kohdalla – viime istuntokaudella esimerkiksi EU:n elpymispaketin yhteydessä. Keskustelu ei ole uutta, mutta väitteet politisoitumisesta eivät pidä paikkaansa.

Puheenjohtaja nukkuu yönsä levollisesti, vaikka valiokunnan jäsenet, vaaleilla valitut kansanedustajat, liikkuvatkin oikeuden ja politiikan haastavalla rajapinnalla.

– Vaikka toimimme poliittisessa ympäristössä ja lakihankkeetkin ovat poliittisia, valiokunnan ratkaisut tehdään oikeudellisin perustein. Tämä taataan sillä, että sovellamme valtiosääntöiseksi tapaoikeudeksi vakiintunutta menetelmää lakiesitysten arvioinnissa, Vestman sanoo.

Valiokunnan metodiin kuuluu muun muassa perustuslain sanamuodoissa pitäytyminen, nojautuminen perustuslain säätämisasiakirjoihin sekä perustuslakivaliokunnan omaan ratkaisukäytäntöön. 

– Meidän perustuslakihan on verrattain tuore, jolloin sen esityöt ja valiokunnan oma laaja ratkaisukäytäntö ovat yhä relevantit. Esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvia säästölakeja arvioidessaan valiokunta on nojannut vakiintuneeseen käytäntöönsä 1990-luvun lamasta alkaen.

Asiantuntijoiden näkemykset eriävät

Perustuslakivaliokunta kuulee aina asiantuntijoita, kun se arvioi lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja suhdetta ihmisoikeusvelvoitteisiin. 

– Asiantuntijoiden rooli on keskeinen. He tuottavat tietoa aiemmista perustuslakivaliokunnan lausunnoista, paikantavat mahdollisia ongelmia ja esittävät oman argumentaationsa, Vestman kertoo.

Jokaisesta lakiehdotuksesta kuullaan 3–5 henkilöä. Asiantuntijoihin kuuluu valtiosääntöoikeuden ja julkisoikeuden professoreita, eduskunnan oikeusasiamies sekä toisinaan jonkin oikeudenalan, esimerkiksi sosiaali- tai maankäyttöoikeuden, professoreita. Valiokunta arvioi asiantuntijakantoja ja ottaa näkemykset huomioon.

Puheenjohtaja kiittelee, että alojensa johtavat asiantuntijat ovat hyvin käytettävissä.

– Muodollisesti valiokunta ei ole sidottu edes asiantuntijoiden yksimieliseen kantaan, mutta tälläkin vaalikaudella kaikki valiokunnan lausunnot ovat saaneet tukea valtiosäädäntöoppineiden lausunnoista. On hyvin tavallista, että oppineiden näkemykset eroavat toisistaan. 

Vestman muistuttaa, että asiantuntijat eivät äänestä eikä asioita ratkaista laskemalla, kuinka moni asiantuntija oli mitäkin mieltä. 

– Jos niin tekisimme, luovuttaisimme valiokunnan tehtävän sen ulkopuolelle. Tulkintavalta on yksin valiokunnalla.

Perustuslakia tulkittaessa mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja voi olla useampia kuin yksi, puheenjohtaja muistuttaa.

– Valiokuntamme lausunnot ovat enimmäkseen yksimielisiä. Viime valtiopäivillä annoimme 64 lausuntoa, ja niistä 60 oli yksimielisiä. Seassa oli hyvinkin poliittisesti kiistanalaisia hankkeita.

Rajalaki oli poikkeuksellinen

Viime vuosi oli poikkeuksellisen kiireinen, sanoo puheenjohtaja. Valiokunta ratkaisi muun muassa keskustelua herättäneen rajaturvallisuuslain säätämisen poikkeuslakina.

Miltä keskustelu näytti valiokunnan puheenjohtajasta?

– Suomen perustuslaissa on säilytetty poikkeuslakimahdollisuus. Se on osa oikeusjärjestystä. Valiokunta katsoi, että rajaturvallisuuslaki täytti perustuslain vaatimuksen rajatusta poikkeuksesta. 

Vestmanin mielestä laki oli välttämätön ja suomalaisella oikeusvaltiolla on oikeus itsepuolustukseen sen täysivaltaisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. 

– Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, valiokunnan ratkaisu sai tukea kolmen valtiosääntöoppineen lausunnoista.

Hän ymmärtää, että näin poikkeuksellisesta aiheesta käydään vilkasta keskustelua. Siitä unohtuu toisinaan se, että rajaturvallisuuslaki vaati poikkeuslakina vaikeutetun eli perustuslainsäätämisjärjestyksen.

– Poikkeukset eräistä perus- ja ihmisoikeuksista on rajaturvallisuuslaissa ajallisesti, sisällöllisesti ja alueellisesti rajattu, ja poikkeaminen oli kiireellisen perustuslain säätämisjärjestyksen viiden kuudesosan määräenemmistövaatimuksen kynnyksen takana. On väitetty, että rajaturvallisuuslailla irtauduimme 1990-luvulla alkaneesta ihmisoikeuskehityksestä, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihmisoikeusvelvoitteet sitovat Suomea valtiona.

Vestman muistuttaa lisäksi, että perustuslakivaliokunta on poikkeuslakilausunnon jälkeenkin todennut, ettei tavallisen lain säätämisjärjestyksessä säädettävä laki voi olla ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

– On myös poikkeuslakien välttämisen periaate eli niihin voidaan turvautua vain, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Lisäksi niitä säädettäessä on minimoitava ristiriidat peruslain kanssa.

Kiistanalainen ajatus tuomioistuimesta

Toinen julkiseen keskusteluun säännöllisesti pompahtava aihe on perustuslakituomioistuin, jota on ehdotettu perustuslakivaliokunnan tilalle.

– Tämä nousee aika ajoin esiin, usein silloin, kun joku on tyytymätön johonkin perustuslakivaliokunnan linjaukseen, Vestman hymyilee.

Hänen mukaansa tuomioistuinintoilijoilta unohtuu se, että kiperät tulkinta- ja punnintatilanteet kuuluvat valtiosääntöoikeuteen; ne ovat sen ominaisuus, eivät järjestelmämme virhe.

– Perustuslain tulkinta, vaikka onkin oikeudellista, sisältää aina arvostuksenvaraisuutta ja merkittävää yhteiskunnallista vallankäyttöä. Oikeuden ja politiikan jännite on väistämättä läsnä. Siksi perustuslakia tulkitsevalta toimielimeltä vaaditaan joka järjestelmässä demokraattista legitimiteettiä. Kaikissa maissa, joissa on perustuslakituomioistuin tai joissa tuomioistuin käyttää merkittävää perustuslakivalvontavaltaa, tuomarinimitykset ovat politisoituneet.

Vestman ei halua, että meillä tuomarinimitykset politisoituisivat. Nykyinen järjestelmämme suojaa tuomioistuimia poliittisilta paineilta, sekä sisä- että ulkopuolelta tulevilta.

– Perustuslakivaliokunta toimii kilpenä oikeuden ja politiikan välissä ja perustelee siten paikkansa. Lainkäyttö pystytään meillä suojaamaan poliittisilta intohimoilta, ja jälkivalvonnan sijaan painopiste on ennakollisessa valvonnassa.

Vestmanin mukaan suomalainen valvontajärjestelmä toimii hyvin.

– Suomalainen malli, jossa lainsäätäjän toimielin päättää lain perustuslainmukaisuudesta vahvalla yksimielisyyspyrkimyksellä, on johtanut siihen, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet perustuslakivaliokunnan ratkaisuihin. Parlamentin ja perustuslakia tulkitsevan toimielimen välistä konfliktia ei Suomessa pääse syntymään.

Halu parantaa yhteiskuntaa

Heikki Vestman valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012. Hän olisi voinut opiskella myös teknistä fysiikkaa, sillä hän sai kaksi opiskelupaikkaa.

– Molemmat ovat systeemisiä tieteenaloja. Niissä on säännöt, ja ratkaisu tuotetaan loogisesti. Oikeustiede on kuin yhteiskunnan insinööritiede.

Juristin ajattelutavasta on ollut suurta hyötyä kansanedustajan työssä.

– Juristin koulutuksen ja kokemuksen kautta minulla on pyrkimys ajatella oikeudellisesti ja systemaattisesti. Juristi ymmärtää, että lainsäädännössä piru piilee yksityiskohdissa. Juristin asenteesta on valiokunnan johtamisessakin suuri hyöty: oikeat menettelyt ovat hyvä pohja asioiden hoitamiselle.

Kansanedustajan päätyö on lakien säätäminen. Vestman istuu eduskunnan talousvaliokunnassa, jossa myös käsitellään hyvin säänneltyjä toimialoja.

Kaipaako hän varsinaista juristin työtä?

– Päin vastoin, toisinaan oikein hämmästyn, kuinka paljon teenkin puhdasta juristin työtä. Suurimman osan päivästäni täyttää valtiosääntöoikeus.

Vestmanin palo vaikuttaa yhteiskunnan asioihin alkoi nuorena. 12-vuotiaana hän kirjoitti kotikuntansa kunnallispoliitikoille homekoulunsa ongelmista, ja 16-vuotiaana nuorukainen liittyi puolueeseen. Sipoon kunnanvaltuustoon hänet valittiin 19-vuotiaana.

– Kunnallispolitiikka on ollut tärkeä vaikuttamisen koulu. Politiikka ja vaikuttaminen on paikallisella sekä valtakunnan tasolla siinä mielessä samanlaista, että sitä tekevät ihmiset, ihmisiä varten. Niin pientä asiaa ei voi olla, ettei se kiinnostaisi sitä, joka kantaa vastuuta kansan mandaatilla.

Heikki Vestmanin ja hänen vaimonsa Reetan perhekin asuu nykyään Sipoossa. Se on oman kylän pojan mielestä ”maailman paras paikka asua”.

– Se on turvallinen, on tilaa hengittää, ajatella ja tehdä. Arvostan myös sipoolaisten yhteisöllisyyttä ja suomenruotsalaista kohteliaisuutta. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten toiset kohdataan lähikaupassa tai lenkkipolulla.

Heikki Vestman

• Kokoomuksen kansanedustaja 2019–, eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen 2019– ja puheen­johtaja 2023–, eduskunnan talousvaliokunnan jäsen 2023–, Itä-Uudenmaan aluevaltuuston puheen­johtaja, Sipoon kunnanvaltuutettu 2004–, europarlamentaarikon avustaja 2007–2011, Energia­viraston lakimies 2013–2019 ja associate sekä associate trainee Roschierin asianajotoimistossa 2011–2013.
• Oikeustieteen maisteri Helsingin yliopistosta 2012, syventävät opinnot ympäristö- ja energia­oikeudesta.
• Naimisissa muusikko Reeta-Leena Vestmanin (os. Korhola) kanssa, kaksi lasta, asuu Sipoossa.

Luitko jo nämä?

Ihmiset 14.3.2025

Opiskelijayhdistys Lexin hallitus vuodelta 2004 pitää edelleen yhtä

Ihmiset 13.3.2025

Oikikseen suuntaavan Luule Jaanisoon kipinä juridiikkaan syntyi omakohtaisista kokemuksista

Ihmiset 12.3.2025

Kansainvälinen lainsäädäntö tulee tutuksi pelimaailman juristille